Venäjän vaalitulos keskitti kaiken vallan Putinille

Venäjällä sunnuntaina 7. joulukuuta pidetyt duuman vaalit muuttivat jälleen Venäjää, nyt yhden miehen yksinvallaksi. Vaaleissa edustajia 450-jäseniseen duumaan sai vain neljä puoluetta. Vaalien voittaja, Putinin valtaa pönkittämään edellisissä vaaleissa perustettu Yhtenäinen Venäjä-puolue sai äänistä nyt peräti 37.1% (edellisissä vaaleissa 13.3%) ja 222 paikkaa. Duuman aikaisemmin suurin ryhmä Kommunistit kärsivät raskaan vaalitappion saadessaan nyt äänistä 12.7% (24,3%) ja 53 paikkaa. Kommunistit esiintyivät yhteisessä vaaliliitossa, johon kuuluivat Venäjän Federaation kommunistinen puolue ja Venäjän Kommunistinen Työväenpuolue. Zhirinovskin liberaalidemokraatit lisäsivät kannatustaan 11.6% (6.0) ja saivat 38 paikkaa. Samoin uusi puolue Kotimaan puolesta sai vaalivoiton .9.1 % ääniosuudellaan.

Mitkään muut puolueet eivät ehdokkaitaan läpi saaneetkaan. Niinpä esim. Venäjällä länsimaista suuntausta ja uusliberalistista politiikka ajaneet Jabloko 4.3% (5,9%) ja Oikeistovoimien liitto 4.0% (8,5%) jäivät nyt kumpikin alle 5% äänikynnyksen ja putosivat duumasta.

Venäjän politiikassa on siis tapahtunut melkoinen harvennus. Heti Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen uusia puolueita nousi kuin sieniä sateella. Vielä edellisissä vaaleissa 29 puoluetta tai ryhmittymää asetti ehdokkaita ja näistä edustuksen duumaan sai 14 puoluetta, jonka lisäksi duumaan valittiin toistasataa puolueisiin kuulumatonta. Nyt vaaleihin osallistui 23 puoluetta tai ryhmä ja duumaan asti pääsi siis vain neljä. Vaalien äänestysprosentti jäi alhaiseksi, n. 56% äänioikeutetuista.

Näiden vaalien jälkeen valta on täydellisesti Putinin hallussa, koska oppositiota duumassa edustaa vain Kommunistit kaikkien muiden kolmen puolueen ollessa hänen takanaan.

Vaalien demokraattisuutta on paljon arvosteltu, koska Putin otti keskeiset tiedotusvälineet hallintaansa oman vaalipropagandansa äänitorveksi. Samalla hän pisti Venäjän länsimieliset kapitalistipiirit kuriin, öljymiljardööri Mihail Hodorkovskin jopa linnaan istumaan, kun tämä yritti suurilla rahoillaan vaikuttaa vaaleihin.
Venäjän suunta tästä eteenpäin jää nähtäväksi. Todennäköisesti Venäjä alkaa ajaa yhä selvemmin suurvalta-asemaa itselleen. Mitään ideologiaa duuman enemmistöllä ei ole. Kaikki kolme Putinia kannattavaa puoluetta ovat populistisia puolueita. Jopa niin, että Yhtenäinen Venäjä puolue ei suostunut menemään edes television vaalikeskusteluihin paljastamaan kansalle omaa onttoutaan.

Putinin politiikka ei rakennu puhtaasti millekään ideologialle. Tavoitteena hänellä näyttää olevan Venäjän yhtenäisyyden säilyttäminen ja suurvalta-aseman palauttaminen. Putinin politiikka on eklektistä sekoitusta yhtäältä imperialistisesta suurvaltahakuisuudesta, toisaalta kovasta uusliberalistisesta politiikasta, mutta joka käyttää hyväkseen myös entisestä Neuvostoliitosta ammennettuja piirteitä kuten kansan syvä halveksunta äkkirikastuneita oligarkkeja kohtaan. Tätä piirrettä edustaa myös Neuvostoliiton kansallishymnin palauttaminen Venäjän kansallishymniksi.

Kommunisteille tilanne on varmasti vaikea. Ei auta sekään, että ainakin osalla kommunisteista on ehjä marxilainen ideologia ja sille perustuva tarkoin punnittu poliittinen ohjelma. Kommunistien on otettava lusikka kauniiseen käteen ja selvitettävä, miten hankkia koko laajojen työtätekevien kansankerrosten luottamus uudelleen, kun se on Neuvostoliiton lakkauttamisen myötä kerran menetetty.

Millä tavalla duuman kommunisteille kuuluvat 53 paikka vaaliliittoon kuuluneiden kesken jaetaan, siitä lehdellämme ei ole vielä tietoa.