Korean Demokraattinen Kansantasavalta - imperialismin vastavoima

Korean Demokraattisen Kansantasavallan tilannetta käsittelevä Juche-aatteen kansallinen seminaari, KDKT - imperialismin vastavoima, pidettiin 13. joulukuuta Hermannin kerholla Helsingissä. Kokouksen alustukset olivat monipuolisia ja kiinnostavia ja ne johtivat vilkkaaseen keskusteluun Korean nykytilanteesta.
Kokouksen avaukseksi Juche-aatteen opintoyhdistyksen sihteeri Kaija Sipilä luki KDKT:n Tukholman suurlähettilään Jon In Chanin tervehdyksen. Lähettiläs tervehti seminaaria ja käsitteli monipuolisesti KDKT:n tilannetta sekä selvitti mm. KDKT:n suhteita USA:han ja halua erää rauhanomaista rinnakkaiseloa USA:n kanssa siten, että tavoitteena on ydinaseeton Korean niemimaa. Suurlähettilään mukaan: ” Tavoitteenamme on rauha ja ydinaseeton Korean niemimaa. KDKT on pieni maa ja USA on supervalta. “Pikkumies” haluaa elää yhteisymmärryksessä “ison miehen” kanssa eikä missään tapauksessa halua aikaansaada ristiriitatilannetta. Haluamme rauhanomaista rinnakkaiseloa USA:n kanssa, mutta USA jatkaa poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia pakotteita meitä vastaan vaatien meitä luopumaan ideologiastamme ja yhteiskuntajärjestelmästämme. USA:n meihin kohdistama vihamielinen politiikka on aiheuttanut koko ydinasekysymyksen.

Viime vuoden alussa presidentti Bush nimesi maamme kuuluvaksi ns. pahan akseliin ja ilmoitti, että USA oli halukas suorittamaan ennaltaehkäisevän iskun maatamme kohtaan. Sen jälkeen USA alkoi terrorismin vastaisen taistelun varjolla miehittää sotajoukkojensa avulla näitä pahan akseliksi nimeämiään valtioita. Kun hyökkäys Irakia vastaan alkoi, maailma oletti Pohjois-Korean olevan USA:n seuraava kohde. Mekin ajattelimme samoin. Tämä pakotti meidät tekemään valinnan sodan ja rauhan, kuoleman ja elämän välillä. Me haluamme elää rauhassa. Saavuttaaksemme tämän päämäärän meidän oli estettävä USA:n vihamielinen toiminta. Tämä oli mahdollista vain vahvan pelotteen avulla.

Korean ydinaseongelma on siis aiheuttanut USA:n meihin kohdistama vihamielinen toiminta ja sen vuoksi haluamme selvittää ongelman pohjiaan myöten ja jatkaa olemassaoloamme rauhassa USA:n rinnalla. Mikäli tätä ongelmaa ei nyt ratkaista perinpohjaisesti ydinasekysymys toinen toisensa perään tulee esiintymään tulevaisuudessa. Siis mikäli USA antaa meille turvallisuustakuun ja solmii diplomaattisuhteet kanssamme, me voimme lopettaa ydinohjelmamme, joka on USA:n suurin huolenaihe, sekä luopua ydinvarustuksestamme sekä lopettaa ohjuskokeet ja ohjusten viennin. USA ei huomioinut vaatimustamme keskusteluissa ja vaati meitä ensiksi riisumaan aseemme. Tällainen vaatimus kuvaa USA:n vihamielistä toimintaa, jonka tarkoituksena on tukahduttaa meidät eikä elää kanssamme rauhanomaisesti. Totesimme, että emme ole kiinnostuneita tämänkaltaisista neuvotteluista."

Alustuksia pitivät Toveri Kim Jong Ilin teosten ystävien yhdistyksen puheenjohtaja Antti Siika-aho, Juche-aatteen opintoyhdistyksen entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Rantala ja Juche-aatteen opintoyhdistyksen puheenjohtaja Juha Kieksi.

Alustajana piti olla myös Suomi-Korea seuran perustajajäsen Pentti Suksi, mutta hänellä oli este. Sen sijaan hän lähetti kokoukselle myös terveisensä mainiten mm.: ”Korea on vanha sivistysvaltio, jolla on pitkä sivistyshistoria takanaan. Juche-aatteen teorialla on pitkät juuret kansan historiassa. Täytyi syntyä historiallinen nero, joka oivalsi kulloisetkin tilanteet oikein. Kim Il Sung oli tuo historian esiintuoma laajanäkemyksinen, syvästi sivistynyt nero, joka pystyi näkemään myös pienet yksityiskohdat ja niiden merkityksen suurempiin kokonaisuuksiin. Kun muut väheksyivät pieniä yksityiskohtia, Juche-aate etsi juuri tuolta voimansa, sen vuoksi siitä tuli niin voimakas joukkoaate, joka on kestänyt kaikki historian koettelemukset.”

Antti Siika-aho alusti Juche-aateen nykytilasta ja Songun -politiikasta. Songun politiikalla tarkoitetaan politiikkaa, joka korostaa kansan armeijaa vallankumouksen eteenpäin vievänä voimana. Siika-aho totesi, että Songun politiikan ansiosta Korean kansanarmeija on tänä päivänä erottamaton osa kansaa.

Pekka Rantala alusti Korean sodasta ja sen oikeutuksesta. Rantala totesi, että sodan mittaamattomista tuhoista huolimatta KDKT sai selvitä jälleenrakennuksesta ilman kansainvälistä apua. Niin nurinkurista kuin se onkin, Korean sota oli myös amerikkalaisen liike-elämän tavoitteleva tervetullut piristysruiske USA:n taloudelle.

Juha Kieksi alusti Korean ydinvoimakysymyksestä. Kieksi totesi, että KDKT:n keskeinen ongelma on sosialistisen leirin kaatumisen jälkeen ollut energian puute. Tätä taustaa vasten ydinvoimaloiden rakentaminen on Korean kansantalouden kannalta välttämätöntä. Sen sijaan Korealaiset eivät ole vastoin tiedotusvälineiden väitteitä myöntäneet, että he olisivat kehittämässä ydinaseita. USA:n uhkaukset sotilaallisesta ensi-iskusta ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että korealaisten on vahvistettava puolustustaan kaikin mahdollisin keinoin.

Seminaari onnitteli myös Juha Kieksiä, joka on valittu Pariisissa pidetyssä kokouksessa Euroopan Juche-aatteen komitean varapääsihteeriksi.

Esitelmät on saatavissa kokonaisuudessaan Juche-aatteen opintoyhdistyksestä osoitteesta juche.aate@saunalahti.fi.