Riistäjän ruoska selkäämme soittaa...

Laulussa sanotaan, että ”riistäjän ruoska selkäämme soittaa”. Sitä on laulettu vuosikymmenestä toiseen ja lauletaan edelleenkin.

Harri Holkerin (kok) hallituksen 1987-91 valtionvarain ministerinä oli Erkki Liikanen (sd), joka lupasi korottaa lapsilisät kolminkertaisiksi. Se oli mieleen lapsirakkaille suomalaisille.
Liikasen lupaamia lapsilisien korotuksia ei koskaan tullut. Se jäi pelkäksi kansaa rauhoittaneeksi puheeksi. Sen sijaan ja suojissa suurpääoma sai suuren veronalennuksen ja supertupon. Niiden piti panna vauhtia talouden rattaisiin ja vähentää työttömyyttä.

Toisin kävi. Talous romahti ja työttömyys kasvoi. Suurpääoman kiitoksena Liikanen sai EU:n palkkioviran. Sen pestin loputtua hänelle annettiin uusi kiitosvirka – Suomen Pankin pääjohtajan tuoli. Näiden kiitosten ansiota lienee, että Liikasen arsenaaliin nyt kuuluu ja ihan avoimesti, riistäjän ruoska, jolla hän selkäämme soittaa...

Kansantalouden näkymien suhteen pääjohtaja Liikasen ensiesiintymisestä suurpääoma oli ilosta repiä pelihousunsa. HS julistaa (24.9.04) kuudella palstalla ja kissankorkuisilla kirjaimilla hänen ilosanomansa: ”Tehokkaampi työnteko on avain talouskasvuun, jos työllisyys ei nouse”! Tästä jokainen tietää, että ”tehokkaampi työnteko” tarkoitta tehokkaampaa riistoa, ruoskan käyttöä, ja että ”jos työllisyys ei nouse” niin se ei nouse.

Väite, että tehokkaampi työnteko on avain talouskasvuun, on vähintään kummallinen. 90-luvulla kokonaistuotannon työn tuottavuus kasvoi 47,6 prosenttia, mutta tuotanto vain 34,7 prosenttia. Virallisesti sen laskevat tuotannon puolikkaasta bkt:stä. Sen mukaan tuottavuus kasvoi 31,9 ja tuotanto 22,6 prosenttia. Olkoon miten tahansa, niin huikean tuottavuuden kasvun olisi pitänyt näkyä vielä huikeampana talouskasvuna, mutta ei näkynyt. Sen sijaan, ja vaikka työvoima lisääntyi kuusi prosenttia, työtunnit vähenivät 12,9 prosenttia. Työttömyys räjähti kansan silmille. Parantuneen tuottavuuden ja koventuneen riiston ansiosta vain kapitalistien voitot kasvoivat ja kasvoivat reippaasti – yli 191 prosenttia. Näin meitä narutetaan!

Kunnallisessa taloudenhoidossa, kuten kaikessa muussakin julkisessa taloudessa, meitä narutetaan viimeisen päälle. Siinä on oivallisena välineen kunnallinen kirjanpito, joka on todella ovela järjestelmä. Kun kunta laatii vuosibudjettia, ensimmäiseksi se arvioi tulonsa. Sen jälkeen arvioidut tulot jaetaan mm. opetus- ja sivistystoimelle sekä sosiaali- ja terveystoimelle. Näillä toimialoilla on käytössä runsaasti kaupungin omia kiinteistötiloja. On päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, terveysasemia, sairaaloita, vanhusten taloja jne. Niitä varten kaupunki antaa määrärahat, joihin sisältyy tilojen ylläpito- ja vuokrat sekä kaikki toiminnasta aiheutuvat menot.

Kaikki näyttää asialliselta. Mutta onko niin? Ei ole, sillä budjetteihin on koira haudattuna. Suurin on vuokrissa. Asiallisia ovat vain ne vuokrat, jotka kunta maksaa ulkopuolisilta vuokratuista tiloista. Muut ovat petosta. Niillä kasvatetaan palvelujen hintoja, josta johtuen ne eivät useinkaan ole kilpailukykyisiä yksityisten kanssa.
Esimerkiksi Helsingin kaikki investoinnit rakennuksiin, koneisiin, laitteisiin ja kalustoihin on tehty kunkin vuoden verovaroilla. Ne on piilotettu puoliksi toimintakuluihin, puoliksi poistoihin ja rahastosiirtoihin. Siksi kaikki kaupungin kiinteä omaisuus on kokonaan maksettu ja niiden arvo on velatonta omaa omaisuutta, omaa pääomaa. Siten vuokrien periminen omassa käytössä olevista tiloista on aiheetonta.

Esimerkiksi jos yksityinen lääkärikeskus (kuten Hakaniemen ympyrätalossa) toimii kokonaan maksetuissa omissa toimitiloissaan, se maksaa vain yhtiövastikkeen. Tai jos sinä omistat ja asut velattomassa asunto-osakkeessa, niin et sinäkään maksa vuoraa. Maksat vain yhtiövastikkeen. Kukaan ei maksa omista tiloistaan itselleen vuokraa!
Toisin on kunnissa. Huijauksesta saa kuvan Helsingin Myllypurosta. Sen sairaala ja terveysasema toimii kaupungin omissa tiloissa, joista on 11 870 neliömetriä. Siitä kiinteistövirasto perii ylläpitokustannuksina 4,00 €/m2 ja vuokraa 9,10 €/m2. Tästä ylläpitokustannus on jokseenkin asiallinen, mutta vuokra täysin perusteeton ja nostaa aiheettomasti kustannuksia. Myllypuron sairaala ja terveysasema maksaa kaupungille aiheetonta vuokraa
1 296 204 euroa vuodessa. Se vastaa viidenkymmenen lääkärin, terveyden- ja sairaanhoitajan palkka- ja sivukuluja.

Jos Helsinki ja muutkin kunnat toimisivat asiallisesti, silloin omista tiloista perittäisiin vain ylläpito-kustannukset. Investointeihin tarkoitetut (vero)rahat siirrettäisiin suoraan kiinteistövirastolle. Näin ei kuitenkaan tehdä sen vuoksi, että eri hallinnonalojen vuokrat mielletään ylipääsemättömiksi. Kuvitellaan, että niistä ei voi leikata joten leikkaukset kohdistuvat aina opettajiin, kirjastoväkeen, hoitajiin, lääkäreihin jne. eli niihin, jotka tuottavat kunnalliset palvelut.
Menettely on suorastaan konnamainen. Päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, terveysasemia jne. kupataan, että esimerkiksi Helsinki voisi tuhlata verovaroja katulämmitykseen, uuteen satamaan, Aurinkolahden kanavaan, musiikkitalon rakentamiseen ja Stadionin kattamiseen jne. Ne ovat palvelujen tuottamiseen verraten täysin tarpeettomia.

Maailma on ihmeellinen. Tartu mihin tahansa, niin aina huomaat, että kaikkialla meitä tavallisia taapertajia narutetaan. Aina ja kaikkialla riistäjän ruoska selkäämme soittaa.

Kai Kontturi