Pohjois-Korean taloudessa merkittävää edistystä

1990-luvulla Neuvostoliiton ja sosialististen maailmanmarkkinoiden romahdus, massiiviset luonnononnettomuudet ja USA:n imperialistien painostus rasittivat paljolti pohjoisen Korean asukkaiden elämää. Lähes kaikilla yhteiskunnan ja muun elämän aloilla jouduttiin elämään niukasti ja suu säkkiä myöten. Erityisesti myllerryksen kouriin joutui KDKT:n kansantalous.

Ankara marssi

KDKT:n kansantalous joutui 1990-luvun puolivälin jälkeen todella ahtaalle ja tilanne näytti toivottomalta. Tällöin alkoi nk. “Ankara marssi”, jonka aikana Korean kansa työskenteli yötä päivää nostaakseen kansantalouden jälleen jaloilleen. Hikeä ja verta vuodattaen korealaiset taistelivat toveri Kim Jong Ilin ja Korean Työväenpuolueen johdolla tehdäkseen maasta jälleen voittoisan. Lopulta tämä “ankara marssi” saatiin päätökseen ja sen jälkeen KDKT:n talousnäkymät ovat olleet jälleen positiiviset.

2000-luvun alussa kaikilla kansantalouden aloilla on korjattu suuria voittoja, jotka ovat entisestään rohkaisseet korealaisia ratkaisemaan vaikeudet. 1990-luvun lopulla toveri Kim Jong Il kehitti Songun-politiikan. Songun-politiikka asettaa sosialistisen rakennustyön keskiöön kansanarmeijan, jonka tehtävänä on auttaa työläisiä ja viljelijöitä rakentamaan maa jälleen menestyksekkääksi. Kansanarmeijan voimalla sosialistisessa rakennustyössä on saavutettu paljon kunniakkaita tuloksia.

Sähkö- ja energia-alat

Luonnononnettomuuksien jälkeen KDKT koki vakavan sähkö- ja energiapulan. Tämä hankaloitti vakavasti korealaisten arkipäivän elämää. Sen vuoksi toveri Kim Jong Il kehotti Kansanarmeijaa ja työprikaateja rakentamaan pieniä ja keskisuuria vesivoimaloita helpottamaan välitöntä energiapulaa. Esimerkiksi vuonna 2000 KDKT:ssa rakennettiin kaikkiaan 90 pientä ja keskisuurta vesivoimalaa. Vuonna 2002 luku oli jälleen lähes sama ja vuodelle 2003 on suunnitteilla jälleen 90 pientä ja keskisuurta voimalaitosta. Tuloksena on siis lähes 270 uutta vesivoimalaa, jonka ansiosta energiapulaa kaupungeissa, maaseudulla ja tehtaissa on kyetty lieventämään ratkaisevasti. Myös hiiliteollisuuden tuotantoa on KDKT:ssa viimeaikoina kasvatettu. Näiden toimenpiteiden ansiosta vuonna 2003 KDKT:n energiatilanne näyttää kirjaimellisesti sanottuna “valoisalta”.

Metallurgia ja koneteollisuus

KDKT pitää hyvin tärkeänä sitä, että sen metallivalmisteiden ja niiden raaka-aineiden tuotanto on mahdollisimman omavaraista. Tämä perustuu Juchen linjaan, jonka mukaan omavaraisuutta taloudessa ei saavuteta, ellei niiden raaka-aineetkaan ole tuotettu omavaraisesti. Loistava malliesimerkki omavaraisesta ja voimakkaasta terästuotannosta on Kim Chaekin terästehdas, joka tyydyttää suurimman osan maan metallien ja teräksen tarpeesta.

Koneteollisuudessa työkalujen tuotantoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Johtava työkalutehdas KDKT:ssa on Kusongin työkalutehdas, jossa toveri Kim Jong Il viimeksi keväällä 2003 vieraili. Työkalutehtaiden ja koneteollisuuden aloilla on erityisesti panostettu IT-teknologiaan. Korean työväenpuolue on aktiivisesti panostanut siihen, että kaikki tuotantolaitokset tullaan tulevaisuudessa aseistamaan IT-teknologialla.

Elintarviketeollisuus

Vaikeiden vuosien elintarvikepulan jälkeen KDKT:n elintarviketuotanto on jälleen lähtenyt kasvuun.
Erityisesti perunanviljelyyn KDKT:ssa on pantu huomattava paino. Peruna soveltuu loistavasti Pohjoisen Korean vuoristoiseen maaperään ja ilmasto-olosuhteisiin. Erityisesti perunanviljelyssä on kunnostautunut Taehongdanin maakunta. Tässä maakunnassa perunasato on vuosittain aivan Eurooppalaista tasoa.
Aiemmin Koreassa saatiin vain yksi viljasato vuodessa, mutta tilanne on tänään toisin. Toveri Kim Jong Ilin kehotuksesta on panostettu sellaisiin viljalajikkeisiin, jotka tuottavat kaksi satoa vuodessa - ensimmäisen kesällä ja toisen syksyllä. Tämän tuloksena KDKT:n viljantuotanto vuonna 2002 vuoteen 2001 verrattuna kasvoi peräti 237,2%!! Näin huima viljantuotannon kasvu on huomattavasti parantanut maan elintarviketuotantoa ja sen voi huomata helposti myös kauppojen elintarviketarjonnan määrässä ja laadussa.

Välttämättömyystavarat

Viime vuoteen saakka, 2-3 vuodessa on KDKT:ssa rakennettu 16 uutta maustetehdasta.
Pyongyangiin on valmistunut uusi, IT-tekniikalla toimiva hammasharja- ja hammastahnatehdas.
Uusia naisten kosmetiikka-ja kauneustuotteita valmistavia tehtaita on rakennettu Pyongyangin ja Sinuijun kaupunkeihin.

Uusia vaatetehtaita on perustettu paljon. Parhaimmat näistä vaatetehtaista löytyvät Kaesongin kaupungista, Koreoiden rajan läheltä.

Asuintalojen rakentamista on lisätty huimasti. Samjin piirikunnassa, Paektu-vuoren lähellä, on valmistunut 400 uutta asuintaloa ja yli sata asuintaloa on remontoitu. Äskettäin ympäri maata maaseudulla on perustettu 610 uutta pientä-ja kesisuurta osuustilaa.

Kalanviljelys ja eläintenkasvatus

Tällä hetkellä Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa on n. 500 kalanviljelylaitosta. Toveri Kim Jong Il on sanonut, että kalanviljelyyn panostaminen on tärkeää, sillä se on varsin edullista ja elintarviketuotannon kannalta positiivista.

Myös vuohien kasvatusta on massiivisesti laajennettu. Esim. Eteläisen Pyonganin läänissä on 95 pientä vuohitilaa ja n.2500 vuohille tarkoitettua koppia.

Kanaloita maassa on lisätty ja broilerin ja munien tuotantoa kasvatettu. Nykyiset kanalat toimivat pitkälti IT-teknologialla ja ne ovat vahvasti automatisoituja.

Maan kunnostaminen

Kaesongin ja Pohjoisen Pyonganin ja Khamten maakunnissa on kunnostettu viimeaikoina maata n.200 000 ha, sekä saatu 10000 ha uusia peltoja. Pyongyangissa, Nampossa ja Eteläisen Pyonganin maakunnissa on kunnostettu maata n.29 000 ha. Korean niemimaan pohjoisosa on hyvin vuoristoista aluetta ja sen vuoksi on hyvin tärkeää, että kaikki vapaana oleva alanko käytetään hyväksi viljelyssä ja vapaina olevia alueita kunnostetaan viljelykäyttöön.

Kaechon-Taechonin alueen tekojärvi

Kaechon-Taechonin tekojärvi on KDKT:n suurin tekojärvi ja myös hyvin tärkeä peltojen kastelun kannalta. Tämä tekojärvi on rakennettu Kansanarmeijan ja nuorisoprikaatien ahkeran työn tuloksena. Tekojärvestä lähtevä kastelukanava on 150 km pitkä ja useita kymmeniä metrejä leveä. Tämän kastelukanavan välillä on yli 20 pienempää tekojärveä. Kastelukanava kattaa n.100 000 ha peltoalueita ja sen vuoksi se on todella tärkeä kanava maanviljelyn kannalta.

Kaechon-Taechonin tekojärven kasteluaukko ei toimi sähköllä vaan turbiinit toimivat automaattisesti ilman sähköä. Tämän säästötoimenpiteen ansiosta on säästetty energiaa n.60 000 Kw verran. Kaechon- Taechonin tekojärven ansiosta peltojen kastelu on parantunut ja näin maata voidaan viljellä joustavasti ja tuottavasti ilman ongelmia.

Tiede ja teknologia

Valtion kustannuksella on eri tiede- ja teknologiainstituuteissa saatu aikaan mullistavia tuloksia ja patentoitu paljon uusia keksintöjä, joita on hyödynnetty Korealaisiin olosuhteisiin. Nämä tulokset ovat saaneet paljon myös kansainvälistä huomiota.

KDKT:n hallitus on kouluttanut tuhansia uusia lääkäreitä ja sairaanhoitajia sekä kouluttanut heitä uusimmilla lääketieteen saavutuksilla. Samalla on kuitenkin edelleen korostettu perinteisten Korealaisten hoitomuotojen tärkeyttä lääketieteessä.

Valtio pitää tarkasti huolta siitä, että tänä päivänä lapset ja nuoret sukupolvet kasvatetaan IT-teknologian aikakauteen ja aseistetaan vahvasti sillä.

Tehtaiden ja tuotantolaitosten teknillistä tasoa on roimasti korotettu. Vaikeiden vuosien jälkeen tehdastuotanto on jälleen nousussa. Tehtaat varustetaan tänään uusimmalla tekniikalla ja niiden yleistä laatua parannetaan tehokkaan automaation avulla.

Kauppasuhteet

Kansantaloutta on myös kehitetty solidaaristen kauppasuhteiden avulla. USA:n imperialistien talouspakotteista huolimatta KDKT on viime vuosina solminut diplomaattisuhteita monien länsimaiden kanssa ja käy kauppaa näiden maiden kanssa. KDKT kasvattaa kokoajan ulkomaille vietävien laadukkaiden tuotteidensa määrää ja tuo maahan tarvikkeita, joita sillä itsellään ei ole mahdollisuus valmistaa. Nämä kauppasuhteet ovat myös antaneet potkua kansantalouden kasvulle.

Edellä luetellut saavutukset kansantalouden aloilla ovat tulosta nimenomaan Korean kansan ahkerasta ja peräänantamattomasta työstä. Edes luonnonkatastrofit tai imperialistien painostus eivät ole saaneet heitä lannistumaan. Kansantalouden pääseminen jälleen jaloilleen on osoitus sosialistisen talousjärjästelmän hyvästä toimivuudesta.

Jucheen pohjautuvalla linjalla KDKT on omavaraisesti ja riippumattomasti saanut kansantaloutensa jaloilleen ja juoksemaan.

Paljon on vielä Korealaisilla tehtävää, jotta he kykenevät saamaan kaiken jälleen täydellisesti toimimaan. USA:n imperialismi jatkaa edelleen kovaa taloudellista, poliittista ja sotilaallista painostustaan KDKT:aa vastaan ja tämä hankaloittaa huomattavasti sosialistista rakennustyötä. Mutta Korealaiset eivät ole luovuttajakansaa. Korean kansa seuraa tarkasti Korean Työväenpuolueen linjaa ja pistää peliin kaikkensa rakentaakseen ja taatakseen edistyksellisen, sosialistisen Korean Demokraattisen Kansantasavallan.
 
Antti Siika-aho,
puheenjohtaja
Toveri Kim Jong Ilin töiden opintokerho