Helsinkiläisten vaihtoehto

Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla kokoontui lauantaina 18.10.2003 Helsingin sosiaalifoorumi. Siellä käsiteltiin ryhmissä ja sitten isossa salissa kaupungin vuoden 2004 budjettia ja laadittiin vaihtoehtobudjettia. Työ käynnistettiin Annantalossa kolme viikkoa aiemmin olleessa tilaisuudessa, jonka evästyksen pohjalta työryhmät tekivät valmistelevaa työtä.

Kaupungin budjetti on murheellista luettavaa. Supistusten kohteena ovat lasten päivähoito, vammaiskuljetukset, vanhusten palveluasuntopaikat, vanhusten kotihoito, vanhainkotipaikat, kroonikkosairaansijat, päiväsairaalapaikat, terveyspalvelut, koulutoimi jne.
Helsingin budjetissa toimintamenoja esitetään karsittavaksi 80 milj. eurolla! Se on kaksi ja puolinkertaisesti enemmän kuin vuoden 2003 leikkausohjelma 27 milj. euroa. Myös joukkoliikenteen lipun hintoja korotetaan liki 10 milj. eurolla. Lisäksi terveydenhuollon menot vuodelle 2003 ovat ylittymässä eli ne on alibudjetoitu. Tämä viittaa siihen, että ne on alibudjetoitu myös vuodelle 2004 arviolta 30 milj. eurolla, eli rahaa on merkitty vähemmän kuin ovat kustannukset supistusten jälkeen. Supistusten peruminen (80 milj.), joukkoliikenteen lipun hintojen korotusten ja linjojen karsimisten peruminen (10 milj.) ja alibudjetoinnin kattaminen (30 milj.) tekevät yhteensä 120 milj. euron kattamistarpeen. Olisi myös osoitettava lisävaroja työllisyyteen. Valtuuston budjettineuvotteluissa oli tehty 12 milj. euron lisäykset kaupunginjohtaja Siitosen esitykseen. Ilman tätä kattamistarve olisi vielä suurempi.

15.10. oli helsinkiläisten vaihtoehtoliikkeellä tilaisuus kaupungintalolla, johon oli kutsuttu valtuustoryhmien edustajat. Vain neljä saapui paikalle. Vastaväitteinään nämä esittivät, että supistukset ovat välttämättömiä, koska talouden tila on huono. Näin sanoi mm. vasemmistoliiton valtuustoryhmän edustaja eikä puolustanut vasemmistoliiton valtuustoryhmän käsittelyssä olleita 30 milj. euron muutosesityksiä, jotka eivät sisälly valtuustoryhmien budjettisopimukseen.

Vaihtoehtobudjetissa, jonka luovutusajankohta on 22.10., osoitetaan, että 120 milj. euroa on katettavissa helpostikin eikä supistuksia tarvitse tehdä eikä lipun hintoja korottaa ilman, että veroäyriä tarvitsee korottaa.
Helsingin liikelaitokset tuottavat joka vuosi suuret voitot. Perimällä näistä 29 %:n mukaan kunnan ydinpalveluiden rahoittamiseen ja muuttamalla laskutusta Helsingin ostaessa omien liikelaitostensa palveluita kaupungin budjettiin saadaan vuosittain useita kymmeniä miljoonia euroja. Haluttomuus tehdä näin arvioitiin keskustelussa johtuvan mm. siitä, että liikelaitosten tuloksen ohjaaminen tällä tavoin kaupungin budjettiin estäisi niiden yksityistämisen kokonaan tai osittainkaan, koska yksi osakas kaupunki saisi muita suuremman hyödyn. Jos luovutaan yksityistämislinjasta, kaupungin budjettirahoitus voidaan hoitaa.

Helsingin Sataman varojen käyttö Vuosaaren satamaan estää niiden käyttöä kaupungin muihin investointeihin. Kahden sataman sulkeminen, Jätkä- ja Sompasaaren, ja suursataman rakentaminen ei ole järkevää tällaisessa taloudellisessa tilanteessa.
Sompasaaren jatkaminen satamana säästää kaupungin varoja. Miksi näin ei tehdä? Yksi syy ovat grynderisopimukset rakennusoikeuksien markkinaosuuksista. Ne ovat hyvin ilmeisiä. Sompasaari ja kalasataman seutu on annettu YIT:lle ja seurauksena kaupunkilaisten selän takana tehdyistä sopimuksista olisi, että Helsinki joutuisi antamaan YIT:lle jostain muualta rakennusoikeutta.

Kaupungilla on myös lukuisia keinoja talouden järkeistämiseen, ylisuurten johtajapalkkojen supistamiseen jne. Musiikkitalon rahoitus myöskin kuuluisi valtiolle, ei kaupungille. Makasiinien purkaminen musiikkitalon tieltä olisi rikos rakennussuojelua ja helsinkiläisten oikeuksia vastaan. Siksi musiikkitalolle on välttämätöntä hakea toinen sijoituspaikka.

Helsinki on myös varakas kunta. Sillä on satojen miljoonien eurojen rahastot, kassavarat ja lainasaamiset. Talouden ennakoidaan tulevaisuudessa kehittyvän parempaan suuntaan budjetinkin arvioissa. Siksi on järkevää käyttää säästövaroja nyt ja kartuttaa niitä paremmassa talouden tilanteessa.

Pekka Tiainen