EU:n perustuslaista järjestettävä kansanäänestys

Viime kesäkuussa ennen Juhannusta Euroopan Unionin johtajat pääsivät sopuun EU:n uudesta perustuslaista. Pääministeri Vanhanen esitteli tuolloin perustuslakiluonnosta myönteisin sanakääntein: Perustuslaki takaa, että 1. maatalouden tuet jatkuvat, 2. erityissuoja saatiin harvaan asutuille alueille, 3. hyvinvointipalveluita ei voida avata EU:n laajuiselle kilpailulle kuin yksimielisellä päätöksellä, 4. TEL-järjestelmää ei tarvitse avata kilpailulle ja 5. kolme suurta jäsenmaata eivät saa yhdessä määräenemmistöä.

Kuitenkin perustuslaki sisältää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Suomi menettäisi mahdollisuuden itsenäisen maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. EU ja yksittäisen maat, kuten Suomi, kokoavat kriisinhallintajoukkoja sekä nopean iskun joukkoja, jotka voivat osallistua sotilaallisiin toimiin EU:n ulkopuolelle. Suomi sotisi maan rajojen ulkopuolella ensi kerran sitten jatkosodan. Nämä asiat yksistään perustelevat perustuslain hylkäämisen.

Toiseksi perustuslaki sinetöi toimivallan siirron kansallisilta parlamenteilta EU:lle lukuisissa merkittävissä kysymyksissä laajentaen toimivallan siirtoa siitä, mitä se on ollut aiemmin, ja avaa mahdollisuuden toimivallan lisäsiirtämiseen sitä mukaa kuin asioista tehdään uusia päätöksiä. Suomen edustus on kaventunut EU:n elimissä ja Suomi mm. tulee menettämään pysyvän komissaarin. Keskeisen toimivallan luovutus EU:lle on vastoin perustuslaissa määritettyä Suomen täysivaltaisuutta, joka on itsenäisyyden lähtökohta. Valta ei enää olisi Suomen kansalla ja kansan valitsemalla eduskunnalla.

Kolmanneksi perustuslaki sisältää Maastrichtin talous- ja rahaliittoa koskevat kriteerit ja sanktiot. Niihin kuuluu mm. lainahanan kiinnilaittoa, pakkotalletuksia ja sakkoja, jos kriteereitä ei noudateta. Sanktiot ovat vastaavia kuin kansainvälisellä valuuttarahastolla, kun se vaatii luotottamiaan maita noudattamaan taloudellista kuripolitiikkaa. EU:n kautta ei työllisyydestä ja perusturvasta ole lupauksista huolimatta huolehdittu eikä hyvinvointivaltion perusteita ole kyetty turvaamaan ja nämä tavoitteet kohtaavat lisävaikeuksia EU:n ja talous- ja rahaliiton talouspolitiikan vuoksi.

Lisäksi Euroon siirtymisestä ei ole päätetty eduskunnassa eikä perustuslakia ole muutoinkaan noudatettu EU-jäsenyyttä toimeenpantaessa.

Kaikki nämä asiat ovat peruste EU:n perustuslain hylkäämiselle yhdessä ja jokainen jo yksistäänkin.
Keskeisiksi tehtäviksi tästä eteenpäin asettuu kansanäänestyksen aikaansaaminen EU:n perustuslaista sen hylkäämiseksi. Keskeiset perustelut tälle ovat:
1. Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden palauttaminen ja puolueettomuuden palauttaminen suurvaltojen eturistiriidoissa.
2. Suomen täysivaltaisuuden ja siihen nojaavan itsenäisyyden palauttaminen sekä korkeimman valtiovallan palauttaminen Suomen kansalle ja kansan valitsemalle eduskunnalle.
3. Talous- ja yhteiskuntapolitiikan suunnan muutos työllisyyden, perusturvan ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi ja ympäristön tilan parantamiseksi.
4. Kansojen oikeuksien kunnioittamiseen ja tasa-arvoon rakentuvan kansainvälisyyden toteuttamiseksi.
Kansanäänestystä EU:n perustuslaista vastustavat aina presidentti Tarja Halosta ja pääministeri Matti Vanhasta myöten perustelevat kantaansa äänestyksen kalleudella ja sillä, ettei EU:ssa oikeastaan mikään ole muuttunut ja etteivät kansalaiset tiedä, mistä pitäisi äänestää, kun perustuslaki on kolmatta sataa sivua pitkä paperi. Kansanäänestyksen järjestäminen onkin kallista, mutta vielä kalliimmaksi tulee perustuslain hyväksyminen. Se olisi kuin avoimen shekin ojentaminen EU:lle. Allekirjoittajana on Suomi, mutta EU saa kirjoitella shekkiin haluamiaan numeroita. Se vasta kalliiksi tulee.

EU:n perustuslain laajuudesta huolimatta sieltä voidaan helposti löytää ratkaiseva kysymys, mitä perustuslaki tuo mukanaan. Äänestettävä kysymys myös antaa vastauksen siihen, onko EU:ssa mikään muuttunut vai ei. Kansanäänestys voisi perustua EU:n perustuslain 10. artiklalle, jossa sanotaan: ”Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden”.

Tämä merkitsee, että EU:n perustuslaki on ensisijainen myös Suomen perustuslakiin nähden. Perustuslakia koskevassa kansanäänestyksessä joutuisimme vastaamaan, haluammeko antaa EU:lle avoimen valtakirjan toimia Suomessa miten tahtoo, myös mahdollisesti Suomen kansalaisten etujen vastaisesti. Haluammeko ojentaa EU:lle avoimen shekin, jolla Suomesta tehdään maksumies EU:lle ja mahdollistetaan työmme tulosten siirtäminen pois vaikutusvallastamme muihin maihin? Eme tahdo. Siksi kansanäänestys EU:n perustuslaista on välttämätön.