Hyvä vero on progressiivinen
Verokevennys ei ole saman suuruinen kaikille kun valtion tuloveroa alennetaan prosentilla kaikissa tuloluokissa. Nimittäin prosentin verokevennys vastaa 2.000 euron (12 000 markan) kuukausituloissa 20 euroa (120 mk) kuukaudessa, mutta huippupalkassa, 20 000 (120 000 mk) euron kuukausituloissa 200 euroa eli 1.200 mk kuukaudessa eli 14 400 mk vuodessa. Tätä suuruusluokkaa on verokevennys kesällä 2003 ja uudelleen vuonna 2004.
Työtön työmarkkinatuella elävä tai pelkällä kansaneläkkeellä elävä ei saa tuloverokevennystä lainkaan, koska näin pienistä tuloista ei makseta valtion tuloveroa, vaan kunnallisveroa ja kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuja. Kevennystä ei saa myöskään kotiäiti tai isä, jos saa pienintä vanhempainrahaa. Kunnallisveron ansiotulovähennyksen lisääminen ei heitä koske.
Alkoholi- ja tupakkaveroa alennetaan, koska EU määrää viinan ja tupakan tuonnin vapaaksi. Näin köyhät saavat viinaa ja tupakkaa halvemmalla ja hyötyvät tätä kautta verokevennyksestä. Ruoan verotusta ei edelleenkään kevennetä, vaikka näin luvattiin jo vuonna 1995 EU-jäsenyyden yhteydessä. Köyhien kuolleisuus nousee, kun rahaa kuluu enemmän halvempaan alkoholiin.
Köyhien kuolleisuuden nousu vähentää työttömyysturva- ja eläkemenoja ja köyhien lapsiperheiden menoja. Näin valtion tuloverotuksen kevennykset vähentäessään verotuloja vähentävät samalla menoja eikä valtion velka kasva. Rikkaat pysyvät paremmin maassa ja köyhiä poistuu maan alle. Kun köyhiä on vähemmän, riittävät rahat paremmin sosiaalimenoihin ja yhteiskunta on sosiaalisempi. Sanasta tulee epäsosiaalisuuden naamio.
Veronmaksajien keskusliitto-niminen järjestö ajaa suurten tulojen verotuksen keventämistä vieläpä isommalla prosentilla kuin pienten. Tämä on naamioitu vaatimukseksi alentaa suurin marginaalivero (suomennettuna rajaveroaste) 50 %:iin tai vielä alemmas. Nykyisellään se on useinkin yli 60 %. Eli kun ministerit ja kansanedustajat tai firmojen johtajat nostattavat palkkaansa, palkan lisäyksestä menisi veroihin 60 %:n sijasta puolet eli kevennys olisi 10 % korotuksen osalta. Keskimääräinen verokin laskisi suurimmissa tuloissa paljon enemmän kuin tuon prosentin.
Näin vähennettäisiin verotuksen progressiivisuutta, joka siis tarkoittaa, että suurissa tuloissa veroprosentti on suurempi kuin pienissä. Sillä tasataan tuloeroja. Kokonaisverotuksen progressiivisuutta on vähennetty vuosien mittaan lukuisilla tavoilla.
Kunnallisverotus nimittäin ei prosentin osalta ole progressiivista. Kuntia on pakotettu nostamaan verotustaan, kun valtion rahoitusta on leikattu. Valtion progressiivisten verojen osuus verotuloista on siksi laskenut ja tasaverojen osuus on kasvanut.
Progressiivisuutta on lievennetty myös siten, että kasvava osa veroista on peritty välillisinä eli käytännössä kulutusveroina. Pienituloinen kuluttaa tuloistaan suuremman osan kuin suurituloinen ja maksaa siksi tuloistaan myös enemmän kulutusveroja. Kulutusvero on siksi progressiivisuuden vastakohtana regressiivinen eli mitä pienemmät tulot sitä suuremmat verot.
Kolmanneksi progressiivisuutta on lievennetty alentamalla viime vuosina suurten tulojen verotusta isommalla prosentilla kuin muiden eli on alennettu sitä rajaveroastetta.
Sailaksen työryhmä esitti 4,5 miljardin euron ja alkoholin ja tupakan veron nollaus mukaan lukien 6 miljardin kevennyksiä. Tämä on yli 50 miljardia markkaa eli yhtä paljon kuin Sailaksen vuoden 1995 eduskuntavaalien edellä esittämät menoleikkaukset, jotka hallitus vaalien jälkeen toteutti. Eli menoleikkauksia ei peruttaisi vaan vastaavasti kevennettäisiin verotusta. Mm. kuntien palvelujen heikennykset jatkuisivat ikuisesti. Yksityistämislinja jatkuisi. Yhteiskunnan loput yritykset myytäisiin vähäisin poikkeuksin. Siirtyminen hyvinvointimallista puhtaaseen kapitalismiin jatkuisi. Välttämättömyyttä toimia näin perustellaan verokilpailulla.
Unohdetaan, että jos Yhdysvalloissa onkin alempi verotus, pitää siellä maksaa lasten koulutuksesta kalliisti ja sosiaaliturvakin tulee pääasiassa itse huolehtia omin säästöin. Viro laittoi kaikkien tuloverojen prosentiksi 26 %. Mutta jos sinne menee pienen veroprosentin toivossa, on siellä pienemmät palkatkin. Käteen jää vähemmän eikä eläke- ja muu sosiaaliturva kartu.
Onnellista olisi, että virolaiset äänestäisivät EU-jäsenyyttä vastaan. Silloin perustelu viinan ja tupakan veron alentamisesta poistuisi ja raha voitaisiin käyttää elintarvikkeiden verotuksen keventämiseen. Vaikka kyllä siihen rahaa löytyy muutenkin. Jätetään rikkaiden ja suurten tulojen verotus keventämättä ja kevennetään välttämättömyyselintarvikkeiden, lasten vaatteiden ja joukkoliikenteen sekä tavallisen asumisen verotusta. Se lisää pienten tulojen ostovoimaa ja työllisyyttä, jota edistää sekin, kun kevennetään pienten palkkojen verotusta. Suurten yhtiöiden verotusta voidaan nostaa muiden teollisuusmaiden tasolle (Suomessa se on alempi). Tämän suuntaista veroremonttia tarvitaan säilyttäen verotuksen progressiivisuus eli tuloeroja tasaava vaikutus eikä silloin vaaranneta kuntien palveluiden ja sosiaaliturvan rahoitusta. Pieniä etuuksia voidaan päinvastoin korottaa ja lisätä varoja työllisyyden hoitoon, kun samalla säästetään asehankinnoissa lopettamalla NATO- ja EU:n sotilasliittohössötys.
Tarvitaan siis myös itsenäisempää talouspolitiikkaa. Se edellyttää, että sanotaan ei EU:n liittovaltiohankkeelle ja aina parempi jos ruotsalaiset puolustavat itsenäisyyttään ja hyvinvointimallia äänestämällä ei eurolle ja suomalaisetkin idän karhua pelkäävät saavat rohkeutta seistä omilla jaloillaan. Karhuakaan ei kannata pelätä, kun sitä ei ärsytetä menemällä pentujen ja emon väliin.
Pekka Tiainen