Miksi Myllypuron ruokajono ei lyhene?

Valtion budjetti liikkuu omassa todellisuudessaan yhtenä tavoitteenaan julkisten menojen pitäminen mahdollisimman pieninä. Budjetin uusliberalistisen linjan myötä tavallisen pienituloisen ja köyhän asemaan ei tule korjausta. Työttömyys on edelleenkin korkealla huolimatta jo kahdeksan vuotta jatkuneista taloudellisen kasvun vuosista. Eivätkä ruokajonotkaan osoita lyhenemisen merkkejä.

Näiden asioiden tulisi olla hälytysmerkkeinä poliittisille päättäjille ja budjetintekijöille. Ne kaikuvat kuitenkin kuuroille korville, koska niitä ei haluta kuulla ja nähdä. Köyhien ihmisten aseman parantaminen kun syö pääomapiirien voittoja ja muutenkin herrat katsovat, että köyhää kansaa pitää kurittaa, että se pysyy paremmin ruodussa.

Myllypurossa ilmaisen ruuan jakelu aloitettiin pahimman laman aikaan vuonna 1993. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin ruokaa jaetaan edelleenkin vähintään entisessä mittakaavassa, kertoo Myllypurossa ruuan jakelua johtava projektinvetäjä Paavo Kaijomaa.

Tässä muutamia lukuja Myllypuron ruokajakelun mittakaavoista: Jakelu tehdään kokonaan vapaaehtoistyönä. Jakeluun osallistuu n. 40 henkilöä ja heidän tekemä ilmaistyö vuodessa on yli 18.000 tuntia.

Jakelupisteellä on käytössään kaksi autoa, jotka hakevat ruokaa neljästätoista kaupasta ja yhdestä tukkukaupasta. Kaupat antavat ruuan ilmaiseksi. Jaettavan ruuan arvo on 2,5 miljoonaa euroa vuodessa ja sitä jaettiin esim. viime vuonna 27.000:lle tarvitsevalle. Jakelupäivä on torstaisin, jolloin Myllypuron Liikuntamyllyn takapihalla olevan jakelupisteen ympärille alkaa kerääntyä porukkaa jo aamuseitsemältä. Varsinainen jakelu aloitetaan klo 10.00. Yleensä päivän aikana ruokaa saa n. 450 henkilöä. Kaijomaan mukaan jonossa oleville asiakkaille jaetaan numeroidut vuorokortit, josta syystä heidän määränsä tiedetään täysin tarkasti.

Vuosittaiset kustannukset toiminnasta ovat 30.000 euroa ja niihin sisältyy jätehuoltoa, autojen polttoainekuluja, tilojen vuokrakuluja jne.

Myllypuron toiminnan kaltaisella ruokajakelulla olisi käyttöä varmasti muuallakin Suomessa. Kaupat vievät kaatopaikoille valtavan määrän aivan kunnossa olevaa tavaraa. Kaijomaan mukaan Suomessa on n. 5000 ruokakauppaa. Myllypuron toiminnan piirissä on näistä kaupoista vain 15. Tästä voidaan päätellä, että vuosittain kaatopaikoille viedään n. 5:n miljardin vanhan markan edestä aivan hyvälaatuista ruokaa.

Kun palasimme Ihmisen Perusturva ry:n puheenjohtajan Esa Hermosen kanssa takaisin ruuan jakelupaikalta, totesimme, että ei ainakaan nälkää tarvitsisi Suomessa kenenkään kärsiä. Eikä tarvitsisi kärsiä asuntopulastakaan. Kaikki riippuu poliittisesta tahdosta. Tietysti jokainen voi itse pilata oman elämänsä liiallisella ryyppäämisellä, johon budjettikin nyt antaa uusia mahdollisuuksia alkoholiveroa alentaessaan. Ihmisten kaikki tärkeät perusasiat voitaisiin hoitaa Suomessa kuntoon, jos vain halutaan.

Tunnustaisivatpa valtion budjetin laatijatkin tämän.

RK/Kä