Suomi on vaarallisella tiellä torjuessaan kansanäänestyksen EU:n perustuslaista

Vuoden 1994 neuvoa-antavan EU-kansanäänestyksen jälkeen silloin esitetyn ratkaisun sisältö on olennaisesti muuttunut. Suomen markka lopetettiin kansan mielipidettä kysymättä eikä eduskunta ole edes säätänyt lakia omasta rahasta ja itsenäisestä rahapolitiikasta luopumisesta. Itälaajentuminen kaventaa Suomen ääniosuutta ratkaisevasti v. 1994 ilmoitetusta. Unionin perustuslaki keskittää valtaa entisestään EU:n keskukselle. Enemmistöpäätöksiä voidaan käyttää entistä useammista asioista päätettäessä. Suuret jäsenmaat saavat tahtonsa läpi pienten maiden jäädessä alakynteen.

EU-ratkaisut hyväksyttiin eduskunnassa alun alkaenkin vain kansainvälisenä sopimuksena eikä perustuslain edellyttämässä säätämisjärjestyksessä. Tässä vedottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulokseen. Kansakuntamme täysivaltaisuudesta ja itsenäisyydestä luopuminen ei ole kansainvälisellä sopimuksella päätettävissä. Vielä vähemmän vuoden 1994 äänestyksen tulokseen voidaan vedota nyt, kun EU ei vastaa sitä yhteisöä, josta neuvoa-antava kansanäänestys järjestettiin.

Vuoden 1994 äänestyksen yhteydessä annetut lupaukset hintojen laskusta, työttömyyden poistumisesta, suurista investoinneista Suomeen, maaseudun elinehtojen ja hyvinvointivaltion turvaamisesta, välillisen verotuksen alentamisesta sekä Suomen asemasta EU:n nettosaajana - jolloin tulot ylittäisivät maksut - eivät ole mitkään toteutuneet. Eriarvoisuus on yhteiskunnassa lisääntynyt samoin kuin kansalle tärkeiden asioiden salaaminen, vaikka Suomen on sanottu edustavan avoimuutta päätöksenteossa.

Tuoreen kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa, että päätösvaltaa siirretään EU:sta takaisin Suomeen. Vain viisi prosenttia kannattaa EU:n vallan lisäämistä. Kansalaisten suuri enemmistö haluaa Unionin perustuslain kansanäänestykseen.

Suomen poliittinen johto on jo hyväksynyt ns. tulevaisuuskonventin esityksen Unionin perustuslain pohjaksi. Perustuslaki tekee EU:sta oikeushenkilön ja valtion sekä Suomesta sen alistetun maakunnan. Unionin vallanjaon uudistaminen vie maaltamme loputkin mahdollisuudet vaikuttaa sen päätöksentekoon. EU:n perustuslaki sisältää myös sotilaallisen liittoutumisen, mikä tekee maastamme sotilasliiton jäsenen.

Tästä huolimatta Suomen hallitus ei aio antaa kansalaisten äänestää EU:n perustuslaista. Olemme vaarallisella tiellä, kun maamme poliittinen johto toimii kansalaisten mielipiteistä välittämättä.

Perustuslakimme mukaan valtiovalta, siis korkein valta maassamme kuuluu Suomen kansalle. Oma perustuslakimme ei sisällä edes mahdollisuutta liittää maatamme toisen valtion osaksi. Kuitenkin juuri tätä EU:n perustuslain hyväksyminen käytännössä merkitsee. Tämän vuoksi kansalaisilla on oltava edes mahdollisuus torjua kansanäänestyksellä maansa alistaminen vieraan vallan alaisuuteen.

Muutosvoimat Suomi rp:n liittokokous 26.6.2003