Menevät sekä marjat että ropposet
Menneinä aikoina, kun isäntien laareihin piti saada mannaa,
luvattiin torppareille, rengeille ja piioille sata hyvää ja tuhat
kaunista. Mutta maksun aikaan, sato ei ollutkaan hyvä eikä sika
lihava. Niinpä isäntä voivotteli palkollisille, että
nyt meni pettuleiväksi ja isännät tinkivät lupauksiaan.
Ehkä siitä syntyi sanonta; sitä tikulla silmään
joka vanhoja muistelee.
Vanhojen muistelemisesta herrat eivät ole koskaan tykänneet. Heille
se on myrkkyä. Mutta meille torppareille, rengeille ja piioille se
on tarpeen, ettei totuus unohtuisi.
Kun pääministerinä oli Kalevi Sorsa, meillä aloitettiin (1985) rahamarkkinoiden vapauttaminen. Sallittiin pääomien vapaa liikkuminen. Seuraava pääministeri, nyt sir, Harri Holkeri joi kahvia ja söi silakkaa ja pani Sorsaa paremmaksi. Holkerin aikana lopetettiin tullit, laatuvaatimukset jne. Toteutettiin tavaroiden ja palvelusten vapaa liikkuminen. Kaikki nämä vapaudet olivat EU:n liittymisen ennakkoehto.
Holkerin kaudella järjestettiin eduskuntavaalit. Niissä Keskustapuolue sai veret pysäyttäneen voiton. Pääministeriksi nousi Esko Aho. Hän jatkoi Sorsan ja Holkerin politiikkaa ja pani vielä paremmaksi. Ahon hallitus jätti presidentti Martti Ahtisaaren allekirjoittaman EU:hun liittymis-sopimuksen. Perustuslakia törkeästi rikkomalla Ahon hallitus ja Ahtisaari luovuttivat EU:lle Suomen korkeimman lainsäädäntö-, tuomio- ja budjettivallan.
Kolmen pääministerin aikana suoritettiin kaikki ne toimenpiteet, joilla Suomi liitettiin globaaliin vapaakauppaan. Se hävitti yli puolet kotimarkkinatuotannosta ja omavaraisuudesta. Kansalta vietiin oleellinen osa työn ja toimeentulon mahdollisuuksista. Näiden ja perinteitä jatkaneen Lipposen hallitusten ansiosta työttömyys on kolminkertaistunut. Myös vientiä harjoittavan suurpääoman voitot ovat kominkertaistuneet.
Nyt Esko Aho on säikähtänyt; Suomi kulkee kohti kriisiä. Maassa tikittää aikapommi! Häveliäisyydestä johtuen hän ei sano, että maa on menossa kohti katastrofia. Samasta syystä hän väittää, että aikapommi on syntynyt ikärakenteen muutoksesta, eriarvoistumisesta ja yhteiskunnan kahtiajakautumisesta. Ahon mielestä pommi syntyi politiikan seurauksista, ei sen syistä. Että näin!
On luultavaa, että Aho on jollain tavalla äkännyt tai aavistanut mihin ollaan menossa. Ehkä hän on lukenut Työministeriön papereita ja huomannut, että työvoiman määrä kasvaa vielä kaksikymmentä vuotta ja että tuotanto kasvaa tuottavuutta hitaammin. Eli; työ vähenee, mutta työvoima lisääntyy.
Parahduksestaan huolimatta voi epäillä, että Aho olisi tajunnut tilanteen koko vakavuuden. Siihen ovat yhtenä syynä tilastot. EU:n määräyksestä Suomessakin ne ovat yhä suurempia valheita. Siksi totuus on työn ja tuskan takana.
Työministeriön mukaan tuotanto kasvaa pitkällä aikavälillä keskimäärin 2,5 prosenttia ja tuottavuus 2,6 prosenttia vuodessa. Siitä TM on saanut vuoden 2020 työttömyydeksi noin 350 000, kun se lakaisi maton alle noin 460 000 henkeä. Ne ovat kuitenkin olemassa ”vaikeasti rekrytoitavina” joten todellinen työttömyys olisi 810 000 työvuotta, 28,2 prosenttia. TM on arvioinut tuottavuuden alhaiseksi sillä 90-luvulla se kasvoi 47,2 prosenttia. Siksi 3,1 prosentinkin kasvua voi pitää alhaisena. Jos niin käy työttömyys kasvaa yli 1.100.000 työvuoteen, 38,3 prosenttiin!
Nyt joku sanoo, että siinä sitä on varsinaisia kauhuskenaarioita. Mutta, aina kun tuotanto kasvaa tuottavuutta hitaammin, työn tarve vähenee ja työttömyys lisääntyy. Se on kapitalistisen talouden kova laki.
Loppujen lopuksi on yhdentekevää, mikä on työllisyyskehityksen lopullinen tulos. Kaikkien ennusteiden mukaan jatkossakin työttömyys kuitenkin koko ajan lisääntyy ja 90-luvulla alkanut elintasonlasku jatkuu. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua kansan tilanne on jopa rajusti nykyistä huonompi ja suurpääoman nykyistä parempi!
Sata vuotta sitten Forssassa syntyi Suomen työväenliike. Kokous asetti itselleen mahtavat tavoitteet. Jotkut sanoivat niitä utopioiksi. Kuinkas kävi? Kolmessatoista vuodessa joukkoliikkeiden voimalla oli saatu mm. yleinen ja yhteläinen äänioikeus, kahdeksan tunnin työpäivä ja työväenenemmistöinen eduskunta.
Kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin, 80-luvun alussa, suurpääoma asetti tavoitteeksi palkkatyöläisten tehokkaamman riiston, itsenäisyydestä ja omasta rahasta luopumisen. Kolmessatoista vuodessa tavoitteet oli saavutettu – demareiden voimalla!
Nyt, sata vuotta työväenliikkeen syntymän jälkeen, vuoteen 2020 on aikaa seitsemäntoista vuotta. Nyt on korkea aika sellaiselle uudelle Forssan julistukselle, joka kerää taakseen palkkatyöläisten joukkovoiman. Vain sillä palkkatyöläiset voivat muuttaa yksin suurpääomaa suosivan talouspolitiikan kansaa suosivaksi politiikaksi. Vain joukkovoimalla palkkatyöläiset voivat estää työttömyyttä ja kurjuutta lisäävien ennusteiden toteutumisen!
Herrat suurpääoman loistokkaissa saleissa uskovat, että sinä ja minä seisomme tumput suorina ja ihaillen tuijotamme heidän erinomaisuuttaan. Uskonsa vahvistukseksi he rukoilevat kaikkia jumalia sekä Lipposta, Kalliomäkeä, Mönkärettä ja Filatovia kumppaneineen, että me, sinä ja minä, emme missään tapauksessa näkisi mihin ollaan menossa ja antaisimme suurpääoman edelleenkin ja kaikessa rauhassa määrätä mihin mennään, vaikka se tie vie suoraan helvettiin.
Vanhat ja viisaat torpparit, rengit ja piiat ovat vanhoja muistellen sanoneet, että jos menet herrojen kanssa marjaan, siinä menevät sekä marjat että ropposet.
Kai Kontturi