EU:perustuslakia viedään väkisin läpi

EU on muuttumassa peruuttamattomasti liittovaltioksi, mikäli EU:n uusi perustuslaki menee ensi lokakuussa pidettävässä Hallitusten välisessä konferenssissa läpi. EU on sen jälkeen lakitermein määriteltynä oikeushenkilö, jolla on yksi yhteinen raja, yksi yhteinen talouspolitiikka, ulko-ja turvallisuuspolitiikka.

Kun vielä perustuslaki on määritelty siten, että se on ensisijainen kaikkiin jäsenvaltioiden lakeihin nähden, ovat puheet itsenäisestä Suomesta viimeistään tämän perustuslain myötä lopullisesti haudattava. Näillä puheilla kun ei ole enää olemassa ensimmäistäkään katetta. Uudessa perustuslaissa lukee suoraan, että ”Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden”, ja edelleen, ”Jäsenvaltiot käyttävät toimivaltaansa siltä osin kuin unioni ei käytä omaansa tai on päättänyt lakata käyttämästä sitä”… ”Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsit–tää kaikki ulkopolitiikan alat ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen”.

Suuret jäsenmaat pelkäsivät valta-asemiensa horjuvan

EU:n perustuslain tarpeellisuus otettiin esille EU:n Nizzan huippukokouksessa joulukuussa 2000, jolloin EU päätti itälaajentumisestaan. Kun EU:hun päätettiin ottaa 10 jäsenmaata lisää, nähtiin, ettei entiset valtaelimet voineet enää toimia entiseen tapaan, parlamentin koostumus jäsenmaiden osalta oli laadittava uudestaan, ministerineuvostossa maiden käytettävissä olevat äänimäärät oli jaettava uudestaan. Etenkin EU:n suuret jäsenmaat Saksa ja Ranska pelkäsivät, että ”mopo karkaa heidän käsistään” eli valtaa siirtyy liikaa pienille ja uusille jäsenmaille etenkin, jos nämä saavat vielä entiseen tapaan oman komissaarinsakin Euroopan komissioon.

Laekenissa joulukuussa 2001 pidetyssä EU:n huippukokouksessa perustettiin EU:n tulevaisuutta pohtiva konventti miettimään ratkaisuja näihin vallanjako- ja tulevaisuuskysymyksiin. Konventin puheenjohtajaksi asetettiin Ranskan entinen presidentti Valery Giscard d’Estaing. Konventtiin valittiin hieman päälle 100 jäsentä eri jäsenmaista, Suomea konventissa edustivat Teija Tiilikainen, Kimmo Kiljunen ja Matti Vanhanen. Konventin tehtäväksi muotoutui alusta lähtien EU:n uuden perutuslain laatiminen. Konventin takarajaksi asetettiin kesäkuu 2003, johon mennessä perustuslain luonnos oli saatava valmiiksi.

Konventin työ takkuili

Konventin työ takkuili koko ajan. Puheenjohtaja haki mieleistään perustuslakia ja muut konventin jäsenet jäivät suureksi osaksi sivustakatsojiksi. Lopullinen tulos, luonnos uudeksi perustuslaiksi, esiteltiin Kreikassa Thessalonikin kokouksessa viime kesäkuussa. Vaikka konventin edustajat olivat tehneet paperiin toista tuhatta muutosesitystä puheenjohtaja vei esityksensä enemmistöpäätöksenä läpi ilman että konventin jäsenet olisivat saaneet edes luettavakseen perustuslain viimeisintä 180-sivuista versiota. Periaatteena oli: ”ottakaa tai jättäkää”. Koska mitään yhtenäistä vastarintaa uutta perustuslakia vastaan ei satu aikaiseksi, puheenjohtajan paperi meni sellaisenaan läpi. Kuvaavaa sekasorrosta oli, että Suomenkin ryhmä hajosi vastustajiin ja kannattajiin.

Perustuslaki siirrettiin HVK:lle

Perustuslain lopullinen hyväksyminen päätettiin siirtää lokakuussa alkavaan hallitusten väliseen konferenssiin, HVK:hon. Tässä ensi kevääseen jatkuvassa konferenssissa tuskin mitään merkittävää yhteistä rintamaa ehditään tai kyetään luomaan perustuslain muuttamiseksi joltakin osin. Suuri todennäköisyys on, että nykyinen perustuslakiluonnos runnotaan enemmistöpäätöksenä läpi sellaisenaan edelleenkin periaatteena ”ottakaa tai jättäkää”.

Uusi perustuslaki keskittää vallan suurille jäsenmaille

Uusi perustuslaki keskittää valtaa suurille jäsenmaille ennen kaikkea Eurooppa-neuvoston kautta. Eurooppa-neuvosto tarkoittaa samaa kuin EU-huippukokous. Siihen ottavat osaa jäsenvaltioiden ylin johto, yleensä pääministerit. EU-neuvostolle tullaan valitsemaan puheenjohtaja 2,5 vuodeksi. Käytännössä puheenjohtajan asema vastaa presidenttiä, vaikka itse presidentti-sana jätettiin perustuslakiluonnoksesta pois.

Eurooppapäätökset vallankäytön välineenä

EU-neuvosto käyttää valtaansa tekemällä eurooppa-päätöksiä, joita neuvosto voi tehdä myös enemmistöpäätöksinä, vaikka pyrkimys onkin tehdä päätökset konsensus-periaattella. Eurooppaneuvosto voi velvoittaa myös ministerineuvoston tekemään päätöksen enemmistöperiaatteella, jos konsensusta tietystä kysymyksestä ei saada aikaiseksi. Enemmistöpäätöksiin tarvitaan jäsenmaiden enemmistö ja 3/5 EU:n väkiluvusta. Tästä syystä on selvää, että juuri suuret jäsenmaat saavat helposti rakennettua enemmistöjä ajamiensa asioiden taakse. Sen sijaan esim. Suomelta se tuskin onnistuu. Suomi voisi parhaassa tapauksessa saada selvänkin enemmistön jäsenmaista, mutta mistä sitten haalia kokoon 3/5 väkiluvusta, jos suuret ja keskeiset jäsenmaat alkavat panna hanttiin.

Uusi virka tulevassa EU:ssa on myös ulkoministerin virka, joka edustaa EU:ta ulko-ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Euroopan komissio tulee muuttumaan. Eurooppaneuvosto nimeää ensin komission puheenjohtajan, joka sitten kokoaa ympärilleen 15-jäsenisen komission jäsenmaiden asettamista ehdokkaista. Osa maista jää näin ollen ilman omaa komissaaria.

Kansanäänestys uudesta perustuslaista järjestettävä

Uusi perustuslaki vahvistaa suurkapitalistien etuja Euroopassa tavoitellessaan yhteistä markkina-aluetta sekä pääomien, tavaroiden, palveluiden ja työvoiman vapaata liikkuvuutta. Samalla perustuslaki jättää kokonaan ilman huomiota mm. luonnossa ja taloudessa vallitsevat lainalaisuudet. Vilja ei kasva Pohjanmaalla, Kainuussa eikä Etelä-Suomessakaan samalla tavalla kuin vaikkapa Puolassa ja Ranskassa. Tätä ei EU:ssa ymmärretä ja siitä syystä EU on viemässä Suomelta viimeisetkin maataloustuet. Sen jälkeen Suomen maataloudesta tuskin edes voidaan puhua.

Tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus vievät teollisuuden työpaikat muualle. Jo tänä vuonna Suomesta on siirretty ulos 50.000 teollisuuden työpaikkaa. Tämä on seurausta siitä, ettei EU:ssa oteta talouden lainalaisuuksia huomioon. Kun maaseutu kuolee ja teollisuus kaikkoaa, kaikki muukin romahtaa. Kohta Suomeen jää asukeiksi korkeintaan jäniksiä ja hirviä, joita metsästäjät Keski-Euroopasta tulevat tänne sitten metsästelemään.

EU:n perustuslain myötä Suomi jää täydellisesti EU:n jyrän alle. Suomi toteuttaa kyselemättä sitä, mitä EU korkeassa viisaudessaan päättää, esim. ottaa kallioperäänsä säilytettäväksi muiden maiden ydinjätteitä.

Suomen tulevaisuus ei saa olla se, mihin se on viimeistään EU:n perustuslain myötä muotoutumassa. Siksi kansanäänestys uudesta perustuslaista on välttämätön.

RK/Kä