Pekka Tiainen vastaa lukijoiden kysymyksiin

Minulle aika paljon esitetään kysymyksiä työllisyydestä ja työttömyydestä, osittain näillä palstoilla, osittain muualla. Tässä vastauksia muutamiin kysymyksiin

Miten uudessa eläkesysteemissä tullaan eläkeputkeen?

1950-lukulaiset ja sitä nuoremmat voivat päästä ansipäivärahaputkeen, jos on 57 vuotias ja jää työttömäksi ansiopäivärahalle. Ehtona on, että 500 työttömyyspäivää ei ole täynnä, kun täyttää 59 vuotta. Silloin ansiopäiväraha jatkuu 500 päivän jälkeen eli ollaan ansiopäivärahan lisäpäivillä. Käytännössä tämä tilanne voi tulla vuonna 1950 syntyneillä vuodesta 2006 alkaen ja sitä myöhemmin syntyneillä vastaavasti myöhemmin. Ansiopäivärahan lisäpäivät eivät enää johda työttömyyseläkkeeseen niin kuin nykyisin, vaan ansiopäiväraha jatkuu 65-vuotiaaksi.

Kumminkin 62 vuoden iässä voi valita sen välillä, siirtyykö vanhuuseläkkeelle vai jatkaako ansiopäivärahalla. Tätä puntaroidessa merkitystä on sillä, että 62 vuotiaan vanhuuseläke on pienempi kuin jos jää eläkkeelle 65 vuoden iässä. Toinen seikka on se, että 62-65 vuoden iässä eläke lakkaa karttumasta, jos jää ansiopäivärahalle. Muutoin ansiopäivärahalla eläke karttuu eli prosentti palkasta nousee.

Uusi systeemi on siinä suhteessa huonompi kuin vanha, että vanhassa ansiopäivärahalle 55-vuotta täytettyään jääneet pääsevät lisäpäiville 57 vuotiaina ja 60-vuoden iässä pääsee työttömyyseläkkeelle. Eläkeprosentti karttuu koko ajan. Eläkeputkisysteemin muutos on vaikuttanut siihen, että esim. Rautaruukki ja paperiteollisuus ovat kiihdyttäneet saneerausta eläkeputkeen. Ennakoidaan, että systeemin muutos vaikeuttaa vanhemmista työntekijöistä eroon pääsemistä. Myös osa-aikaeläkeelle siirtämistä on lisätty, koska uudessa systeemissä 56-57-vuotiaat menettävät mahdollisuuden päästä osa-aikaeläkkeelle.

Jorvin sairaala irtisanoi määräaikaisia, joissa määräaikaisuudet on ketjutettu. Onko tämän taustalla jokin säädösten muutos?

Säädösmuutosta ei ole, mutta sopimusteitse on haluttu vaikuttaa niin, että määräaikaisten ketjuttamiset korvattaisiin pysyvillä työsuhteilla. Jorvin sairaalan tapauksessa näin ei menetelty, vaan määräaikaiset irtisanottiin, tietoni mukaan ainakin muutamia työntekijöitä. Irtisanomiset ajoitettiin tietoni mukaan työministerin käynnin jälkeen, missä yhteydessä arvosteltiin määräaikaisten ketjuttamista. Työministeriö ei ole missään tilanteessa esittänyt hyväksyntää määräaikaisten irtisanomiselle. Tästä jääkin sellainen käsitys, että irtisanomiset ajoitettiin näin, että syy voitaisiin vierittää sairaalan johdon vastuulta työministerin vastuulle.

Kunnat käyttävät määräaikaisuuksia kaikkein eniten. Tämä on huono asia työsuhdeturvan kannalta. Myös valtio käyttää määräaikaisuuksia ja yksityisellä puolella esim. Nokia on vähentänyt satoja henkilöitä, mutta se ei näy irtisanomisina, koska vähennykset ovat määräaikaisia. Rakennusalalla määräaikaisuus on ollut yleinen käytäntö aina. Kun työmaa loppuu, katkeaa myös työsuhde. Osa määräaikaisuuden ongelmaa on, että on työnantajia, jotka pelaavat harjoittelijoilla ja tukitöillä. Työntekijät aina vaihtuvat määräajan päättyessä. Työvoimatukia tarvitaan työttömien työllistämiseksi, mutta keinottelu tulisi tästä saada karsittua pois.

Tulokierroksella SAK esitti irtisanomissakkoa. Se ei kajoa määräaikaisuuteen, jolla kierretään irtisanomissuojaa. Ammattiyhdistysliikkeen solidaarisuus tulisi ulottaa myös määräaikaisten työntekijöiden aseman parantamiseen ja työsuhteiden vakinaistamiseen, kun työ on pysyväluonteista.