Emme marssi Vappuna tavan vuoksi vaan muuttaaksemme maailmaa!

Pekka Tiainen puhui Tokoinrannassa Helsingissä pidetyssä Vappujuhlassa mm. EU-vaalien merkityksestä: "Ystävät, toverit, nuoret, opiskelijat, eläkeläiset, naiset ja miehet, työssäkäyvät ja työttömät, pienyrittäjät. Toimikaa ystävät kansanliikkeissä, toimikaa yhdessä ja yhteistyössä oikeaksi kokemienne asioiden puolesta! Alhaiset äänestysprosentit vaaleissa kertovat siitä, että kansalaiset ovat jo niin syrjäytyneitä ja syrjäytettyjä tai että valittavia elimiä ei pidetä merkittävinä tai hyväksyttävinä."

EU:n parlamentti on perustettu synnyttämään mielikuvaa demokratiasta järjestelmässä, jossa komissio laatii määräyksiä, joita kaikkien on noudatettava ja joihin voi vaikuttaa lobbaamalla isolla rahalla. Tällaiseen lobbaukseen sisältyy eriasteista korruptiota ja EU-järjestelmä on myös täynnä väärinkäytöksiä. 10 vuotta sitten meille luvattiin hyvää työllisyyttä ja alhaisia hintoja ja paljon muuta hyvää kun vain liitymme Euroopan Unioniin. Lupaukset EU-jäsenyyden eduista eivät ole toteutuneet.
Suurtyöttömyys on jatkunut. Työpaikkoja on edelleen 200 000 vähemmän kuin ennen lamaa ja teollisuuden työpaikat vähenevät. Suomalaiset yritykset ovat lisänneet työpaikkoja ulkomailla 330.000:een, kun ne ovat Suomessa vähentyneet. Pätkätyöt ovat arkipäivää. Korkeasuhdanteen vuosia ei ole käytetty täystyöllisyyden aikaansaamiseen. Maatalouden työpaikkojen kohdalla pahimmat uhkakuvat ovat toteutumassa. Niistä ja tiloista on hävinnyt EU-kaudella jo puolet ja alamäki jatkuu. Palkkojen osuus kansatulosta on painettu alemmas kuin vuosikymmeniin.

Kasvaneita voittoja ei ole investoitu Suomeen, vaikka meille luvattiin, että kun tulee euro, 80 miljardia entistä markkaa odottaa rajan takana ja investoidaan Suomeen. Julkisten menojen leikkaukset on kohdistettu terveys- ja sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja kirjastoihin. Lapsilisiä ja opintotukia on leikattu. Eläkkeitä on pienennetty poistamalla kansaneläkkeiden perusosa, heikentämällä indeksisuojaa, supistamalla työeläkkeiden karttumista ja rajoittamalla eläkkeellepääsyä ilman, että vastaavasti turvattaisiin työtä.

Suomen täysivaltaisuudesta on luovuttu ja itsenäisyys pitkälti menetetty. Tämä aiotaan sinetöidä EU:n perustuslailla. Väitetään, että näin on pakko tehdä. Siitä on saatava kansanäänestys. EU-jäsenyys vietiin läpi vastoin perustuslakia, jonka mukaan Suomi on täysivaltainen ja itsenäinen maa. Myöskään perustuslain säädöksiä perustuslain muuttamisessa ei ole noudatettu, sillä asiat olisi pitänyt käsitellä toistamiseen eduskuntavaalien jälkeen, koska ei ollut kiireelliseksi julistamisen edellyttämää määräenemmistöä. Markasta luopumista ei eduskunta ole päättänyt.

Laittomuus ratkaisua tehtäessä on monille peruste jättää äänestämättä. Siitä kuitenkin seuraisi, että katteettomia EU-lupauksia saaneet saisivat kaikki äänet ja se vahvistaisi poliittista suuntausta, joka on kansan etujen vastainen. Vaikka se tuntuu vaikealta ja jopa ylivoimaiselta, syrjään vetäytyminen kuitenkin huonontaa asioiden tilaa. Erityisen huono asia on, kun äänestämättömyys yleistyy muissakin vaaleissa, kun EU-vaalissa äänestämättömyyttä on alettu käyttää.

Äänestäminen ja äänestämättömyys on jokaisen henkilökohtainen valinta. Haluamme kuitenkin asettamalla ehdokkaat EU-vaaliin tarjota äänestämättömyydelle vaihtoehdon. Ei vaalidemokratiakaan ole aidointa demokratiaa. Tarvitaan paljon enemmän, mutta vaalit ovat kuitenkin yksi välttämätön osa kansanvaltaa. Ilman sitä ei ole kansanvaltaa, mutta se ei yksin riitä. Vaalidemokratia on työväenliikkeen aikaansaannosta, eikä sitä ole siksikään syytä hylätä. Esimerkiksi äänestämättömyyden ymmärtää pettymyksen takia, mutta sillä jätetään valtakirja muille. Kun pettynyt kansa jättää äänestämättä, on seurauksena, että politiikka liukuu entistä enemmän kansan vastaiseksi.

Vaalidemokratiassa tulee joukko erityisiä kysymyksiä, kuten EU:n parlamenttivaalit. Voidaan painavasti perustella, että EU-jäsenyys ei ole laillinen eikä sitä ole hyväksytty perustuslain edellyttämällä tavalla. Samoin voidaan perustella, että EU:n parlamenttivaalit ovat demokratian kulissit, jotka peittävät taakseen ylikansallisten yhtiöiden todelliset tavoitteet. Voidaan myös perustellusti kritisoida Euroopan Unionia kansainvälisyyden vastaiseksi hankkeeksi, koska se ei rakennu kansojen ja työtätekevien maailman laajuiselle solidaarisuudelle, vaan on blokki, joka taistelee serkkunsa, Yhdysvaltojen kanssa maailman jaosta ja on tältä kannalta myös imperialistinen. Voidaan siis hyvin perustella äänestämättä jättämistä EU-vaaleissa.

Mutta silloin annetaan valtakirja niille, jotka ovat vastuussa tästä kehityksestä. Onhan myös niin, että demokratian kulissia kannattaa käyttää kriittisten asioiden esiintuomiseen. Jos sitä ei tee, sitä on yksi kanava vähemmän selvittää kriittisiä näkemyksiä. Usein muissakin asioissa on toteutunut laittomuus. Jätämmekö siksi äänestämättä EU-vaaleissa ja annammeko äänestämättömyydellä valtakirjan huonolle politiikalle? Tältä kannalta EU-vaalit eivät ole sen kummempi kuin muutkaan vaalit. Äänestyslipun pudottaminen ei tarkoita hyväksyntää, vaan sillä voidaan esittää vaihtoehtoinen näkemys. 1930-luvulla suorastaan yritettiin estää työläisiä äänestämästä. Ei ollut mitään ajatusta jättää vapaaehtoisesti äänestämättä.

Mutta en halua sanoa muille, pitääkö äänestää tai ei. Ratkaiskoon jokainen asian omassa mielessään. Edustan sitä kantaa, että on kuitenkin EU-vaaleissa oltava vaihtoehto niitä varten, jotka haluavat protestoida ja esittää vastalauseen tai vaihtoehtoisen näkemyksensä ja kannatuksensa muutokselle äänestämällä. Siksi olemme asettaneet ehdokkaita ja olen osaltani ehdokkaana.

Mutta työväenliike olisi kypsymätön, jos ajautuisi ristiriitoihin tällaisen kysymyksen suhteen. Kun rakennetaan yhteistyötä, on tarpeen hyväksyä se, että on myös erilaisia mielipiteitä, kun suuret tavoitteet ja linjat ovat saman suuntaisia. Ei meillä ole valtaa pakottaa muita olemaan kanssamme samaan mieltä eikä se ole tarpeen eikä oikein jossain tällaisessa kysymyksessä, vaan on tärkeämpää säilyttää näistä asioista asiallinen keskustelu ja säilyttää asioiden punainen lanka, joka on työväen ja demokraattisen yhteisrintaman rakentaminen muutoksen puolesta.

On tärkeä nähdä, että erilaisuus tässä yhteistoiminnassa on rikkaus. On tärkeää suuntautua tuleviin koitoksiin yhteisrintamaa rakentaen ja vahvistaen. Näitä koitoksia ovat syksyn kunnallisvaalit, joissa paras tulos Helsingin huonon politiikan kääntämiseksi olisi, kun kykenisimme kokoamaan mahdollisimman laajat yhteislistat, joista mahdollisimman monet tahot ovat mukana ajamassa meidän asukkaiden yhteisiä demokraattisia tavoitteita.

Kysyin aluksi, olemmeko täällä viettämässä Vappua vain tapakulttuurin vuoksi. Emme. Olemme muuttamassa maailmaa. Haluamme yhdessä tehdä työtä työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolesta ympäristötuhon estämiseksi paremman tulevaisuuden puolesta solidaarisuuden, ystävyyden pohjalle rakentaen.