Kuinka USA kohtelee vankejaan?
Maailmalle levinneet järkyttävät kuvat Irakin vankiloista,
joissa USA:n sotilaat kiduttavat sotavankejaan, onvat jälleen antaneet
aiheen kysyä: Mikä maa todellisuudessa on ns. roistovaltio. USA
on listalla ilmeinen ykkönen. Se ei piittaa kansainvälisistä
sopimuksista kuten Geneven sopimuksesta, jota USA rikkoo paitsi Irakissa
myös vankileirillään Kuuban Guantanámossa. Kuka oli
Irakissa antanut ohjeet kidutuksen käyttöön. Jäljet
johtavat ylös armeijan johtoon, aina puolustusministeri Rumsfeldiin
asti. Eikä mikään yllätys olisi, jos alkulähteeksi
paljastuisi presidentti Bush, onhan hän kunnostautunut
ennen presidenttikauttaan Texasin kuvernöörinä ollessaan
sillä, että pani ennätysmäärän kuolemantuomioita
täytäntöön ketään armahtamatta. Bush on tiennyt
mitä tekee. Ehkäpä siksi hän myöskään
ei suostunut allekirjoittamaan sopimusta kansainvälisestä rikostuomioistuimesta.
Oheinen kirjoitus on julkaistu lehdessä Al Día 11.5.2004. Kirjoittaja
Vladimir de la Cruz de Lemos on historian professori yliopistoissa Universidad
de Costa Rica ja Universidad Nacional. Hän on historian lisensiaatin
lisäksi oikeustieteen maisteri. Hän oli 2001 ehdokkaana Costa
Rican presidentin vaaleissa.
USAssa yli 50 tehdasta valmistaa kidutus- ja pahoinpitelyvälineitä. Muun muassa tämän vuoksi maa ei ole allekirjoittanut kidutuksen vastaista kansainvälistä sopimusta. Kidutusvälineitä myydään eri maiden armeijoille ja sotilaallisille ryhmille. Näiden laitteiden valmistaminen on suuri liiketoimi, joka yhdistyneenä sotateollisuuteen ja maailmanlaajuiseen sortoon tuottaa suuret voitot.
USA, joka julistautuu ihmisoikeuksien oppaaksi, loukkaa niitä eniten omassa maassaan. USAssa on pidätettyjä ihmisiä oikeusjärjestelmän raja-alueilla, ilman lain turvaa ja kunnon puolustusta, vaikka ei ole lain tai tuomion mukaista näyttöä konkreettisesta rikoksesta, vankeja kunnioittamatta Geneven sopimusta tai ilman kansainvälistä oikeudenpäätöstä sotavangiksi.
USAssa kidutetaan vankeja, heihin kohdistetaan fyysistä, moraalista tai henkistä väkivaltaa, heitä sorretaan ja nöyryytetään sekä upotetaan jääveteen kuten Hitlerin aikana tehtiin. Kidutuslaitteita kokeillaan, jotta niitä sitten voidaan myydä poliiseille, armeijoille ja sotilaallisille ryhmille.
Kuuban miehitetyllä alueella Guantánamon tukikohdassa olevat afganistanilaiset ja irakilaiset vangit ovat kiinnittäneet maailman huomion ihmisoikeuksien äärimmäisen väkivaltaiseen polkemiseen, johon vangit alistetaan. Näin USA toimi Vietnamissa ja toimii siellä, missä USAlla on sotavoimia: Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa.
USAlla on Keski- ja Etelä-Amerikassa Etelän kommandot sotatukikohdissaan esimerkiksi Panaman kanavalla, jossa sadat costaricalaiset varustettiin kidutusmenetelmien käsikirjoilla. Pidätettyihin kohdistuva väkivalta ja sodomia, heidän riisumisensa öiksi alastomaksi, heidän pitämisensä kosteissa tai vetisissä tiloissa, elektrodien tai eläinten pistäminen naisten sukuelimiin ja koko ruumiiseen kohdistuva fyysinen väkivalta ovat osa opintoja.
Irakin eräs vankila osoittautui erääksi kidutuskeskukseksi, joka USAn armeijalla on miehitetyssä maassa. Armeijan eliittiryhmät, mukana englantilaiset jotka toimivat samalla tavalla Las Malvinas-saarilla (Falklandsaaret), eivät ottaneet vastuuta näistä siviilivankeihin kohdistuvista toimista eivätkä tiedottaneet niistä, vaan salailivat keskiaikaisen inkvisition tapaan.
USA haluaa perustaa Costa Ricaan akatemian suojellakseen neuvonantajiaan ja siksi, että lait eivät voisi pakottaa heitä siinä tapauksessa, että he tekevät rikoksia Costa Ricassa.
Miksi Abel Pachecon hallitus ei kokoa yhteen ilmiantoja eikä tuomitse näitä kiduttajia ja ihmisoikeuksien rikkojia?
Käännös Hannu Kautto
PS. Me voimme Suomen hallitukselta ja presidentiltä kysyä samaa,
miksi he eivät tuomitse kiduttajia.