Tavoitteena asukkaiden Helsinki

Makasiinit tulee suojella
Lähdemme liikkeelle VR:n makasiineilta. Viime kunnallisvaalien alla kysyttiin valtuustoehdokkailta kantaa makasiininen suojeluun. Enemmistö kantansa ilmoittaneista valtuustoon valituista oli suojelun kannalla. Silti valtuusto päätti purkaa makasiinit rippeitä lukuunottamatta. Syy tähän oli, että ne, jotka eivät olleet ilmoittaneet kantaansa, asettuivat purkamisen kannalle. Tällaiset sammutetuin lyhdyin toimivat pääsivät harhauttamaan äänestäjiä. On oltava tarkka, ettei äänestetä sellaisia henkilöitä, jotka eivät kerro kantaansa.

Makasiinit on vielä suojeltavissa. Se vaatii vain valtuustolta uutta päätöstä. Se onnistuu, kun valitaan uusi valtuusto, joka on suojelun kannalla. Makasiinien purkaminen olisi kulttuuriskandaali ja isku kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisia vastaan.
Makasiinit ovat osa Suomen teollisuuden ja Helsingin vielä hävittämätöntä historiaa. Paikalla olivat ennen tsaarin ratsastustallit. On vielä selvittämättä, miten niiden rakenteita ja materiaaleja on käytetty makasiinin rakentamisessa. Helsinki on päätöksillään purkanut 200 arvorakennusta eli hävittänyt rakennuksia kymmenen kertaa enemmän kuin niitä tuhoutui talven 1944 pommituksissa, jolloin tuhoutui 20 rakennusta enimmäkseen puutaloja.

Taistelu makasiinien puolesta on taistelua Helsingin kulttuurihistorian hävittämistä vastaan. Kansalaiset ovat ottaneet makasiinit omakseen. Kirpputorit, kansalaistapahtumat osoittavat, että makasiinit ovat osa meidän Helsinkiä eikä meidän Helsinkiä saa hävittää.

Vastapäätä on eduskuntatalo, vaalidemokratian tyyssija. Makasiinien kansalaistoiminta edustaa suoraa kansalaistoimintaa, jota ilman vaalidemokratiakaan ei toimi. Siksi makasiinit edustavat kansalaisyhteiskuntaa. Ne jotka eivät halua, että kansalaiset ovat mukana vaikuttamassa asioihin, haluavat hävittää makasiinit. Makasiinien hävittämistä perustellaan niiden huonolla kunnolla, joka on kuitenkin seurausta siitä, että niitä ei ole haluttu kunnostaa, vaikka voitaisiinkin.
Haastamme kaikki ideointiin makasiiniympäristön kehittämisestä lähtökohtana suojelu. Eräs mielenkiintoinen ehdotus on, että katetaan makasiinien välinen alue katoksella ja toteutetaan siihen laaja näyttely- ja yleisötila. Se voitaisiin kehittää konserttitilaksi korvaamaan erillisen musiikkitalon rakentaminen. Makasiinien tilat olisivat kansalais- ja tapahtumakäytössä. Makasiinien edustalle voitaisiin perustaa ateenalainen tori, jossa on puhujalava, jossa kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä koska tahansa päiväsaikaan. Kansalaiset voisivat järjestää siinä kansalaiskeskusteluja tärkeäksi kokemistaan asioista.

Musiikkitalolle vaihtoehtoja

Makasiinien alue on musiikkitalolle huono. Mannerheimintien liikenteen aiheuttama maan tärinä ovat haittana salissa esitettävälle konserttimusiikille. Haitta on suurin juuri tässä. Miksi ylimalkaan pitää ahtaa kaikki mahdollinen yhteen paikkaan. Olisi tutkittavat vaihtoehdot, kuten ajatus varata musiikkitalolle tilat Pasilan konepajan rakennuksiin Sörkkään tai sitten Arabian rannan suunnalle sopivaan paikkaan. Eliitti väittää, että nämä paikat ovat kaukana. Miten niin kaukana? Vanhankaupungin lahdella on Helsingin syntypaikka ja siellä vaalitaan Helsingin historiaa. Tämän historiallisen sydämen ympärille voidaan hyvin kehittää kaupungin kulttuurinen sydän ja keskus. Ei missään suuremmassa kaupungissa kaupallisen, kulttuurisen ja hallintoon liittyvän keskuksen tarvitse olla samassa paikassa. Taideteollisen korkeakoulun tiloja on valmiiksi Arabian rannassa ja tämä suunta tulee entistä keskeisemmäksi Arabian rannan rakentamisen, Viikin kehittämisen ja Sörkän-Sompasaaren-Kalasataman seudun rakentamisen seurauksena. Se osa musiikkiväkeä, joka on ajanut musiikkitaloa makasiinien paikalle, on tehnyt virheen asettaessaan musiikin ja kaupungin kulttuurihistorian suojelun vastakkain. Tämä virhe tulisi korjata.

Gynderisopimuksista asukkaiden ehdoilla tapahtuvaan kehittämiseen

Yksi grynderisopimuksin rakennettu lähiö on Myllypuro. Kävi vain niin, että taloja rakennettiin Alakiventien ympäristössä entisen kaatopaikan päälle. Talot puretaan ja osa on purettu jo. Asukkaat joutuivat pitkään taistelemaan oikeudestaan saada vastaavat asunnot tilalle. Alihintaiset korvaukset eivät olisi tätä mahdollistaneet. Osa asukkaista antoi periksi ja hävisi. Viimeiset sissit veivät taistelun loppuun asti ja saivat oikeudenmukaisemmat korvaukset, vaikka menettivät hekin.
Toisenlainen esimerkki gryndereiden rakentamasta lähiöstä on hyväksi mainostettu Pukinmäki, josta vuokratalojen kohdalla paljastui huono elementtisaumaus. Talojen kaikki pintamateriaalit jouduttiin ottamaan alas, saumaukset tekemään uudelleen, samoin päällystykset. Todella kalliit remontit tulevat asukkaiden maksettaviksi.

Gryndereiden halu rakentaa kaikki paikat pakottaa asukkaat olemaan jatkuvasti varpaillaan viheralueiden puolustamiseksi. Yksi esimerkki on Kivinokka, jonka kaavoituslautakunta merkitsi selvitysalueeksi. Kivinokka on kuitenkin 1950-luvun alussa lahjoitettu kaupungin työväestön virkistyskäyttöön. Rakentaminen on vastoin lahjoituksen ehtoja.
Samoin Vartiosaari Laajasalon itäpuolella Marjaniemen rannasta meren suuntaa on merkitty selvitysalueeksi. Se tulee ehdottomasti suojella. On tärkeä taistella viheralueiden puolesta. Keskeinen viheralue on keskuspuisto, jota sieltä täältä pyritään jatkuvasti nakertamaan. On saatava takeet siitä, että keskuspuistoa ei enää yhtään nakerreta.
Rantoja tulee saada kaikkien virkistyskäyttöön. Veneilymahdollisuuksia tulee kehittää niin, että kaikilla kiinnostuneilla on siihen mahdollisuus, ettei se muutu entistä enemmän varakkaiden yksinoikeudeksi.

Alas asumiskustannukset

Vuokrat ovat nousseet roimasti. Korkeiden vuokrien välttämiseksi ostetaan asuntoja. Asuntojen hinnat ovat nousseet kaksinkertaisiksi EU-kaudella. On väärin, että asunnon tarvitsijat joutuvat maksamaan tällaisia hintoja. Asumiskustannukset tulee saada kuriin kaupungin ja valtiovallan tehotoimin. On turvattava riittävä asuntotarjonta, että kohtuuhintainen asunto voidaan turvata kaikille.

Bussi-, juna- ja metrolippujen hintoja tulee alentaa ja julkista liikennettä kehittää

Vuoden vaihteessa kaupunki korotti huikeasti joukkoliikenteen lipun hintoja. Se ei ollut ensimmäinen kerta. Joukkoliikenteen lipun hinnat ovat nousseet EU-kaudella 45 % ja vuodesta 1990 75 %. Toimiva edullinen joukkoliikenne on ydinkysymyksiä, että kaikki voivat kätevästi liikkua ja liikenteen saastumis-, ruuhkautumis- ja parkkipaikkaongelmat ja liikenneonnettomuudet voidaan pitää hallinnassa. Lipunhintojen korotuslinja lyö räikeästi korvalle kaikkia näitä periaatteita.
Lipunhintojen korotuslinja on osa Helsingin vääristynyttä budjettipolitiikkaa. Vuoden 2004 budjetissa palveluihin kohdistuvat menoleikkaukset, terveydenhoitomenojen tietoinen alibudjetointi ja joukkoliikenteen lipunhintojen korotukset tekivät yhteensä 100 miljoonaa euroa. Budjettia tehtäessä alibudjetointia ei tunnustettu, mutta jo keväällä kerrottiin, että budjetoidut rahat eivät terveydenhuollolle riitä. Vastaavaa leikkauslinjaa on jatkettu useita vuosia peräkkäin.

Länsimetrosta viivyttelemättä rakentamispäätös. Myös itämetron jatke alulle

Länsimetron rakentamista on jarrutettu yli 15 votta. Länsimetro helpottaisi Helsingin ruuhkia ja parantaisi espoolaisten ja mm. Otaniemessä työssä ja opiskelemassa käyvien joukkoliikenneyhteyksiä. Päätökset tulee tehdä viivyttelemättä. Itäsuunnan ruuhkat poistuivat kun metro rakennettiin. Se kulkee tiuhemmin vuorovälein kuin junat. Metro toimii, kun on riittävän tiheä syöttöliikenne. Helsingin metroa aikoinaan vastustettiin ja sen mainetta pilasivat lahjusjupakat. Nyt ei voi kuvitella, miten oltaisiin tultu toimeen ilman metroa!!! Itämetron jatkon suunnittelu Itä-Vantaalle tulee aloittaa.

Kaupungin historia näkyviin

Siirrymme seuraavaksi Töölönlahden ja pääradan itäpuolelle, jossa nököttää komea puutalo. Talo oli 1918 punaisten esikuntana. Tämä historia tulisi kertoa näissä tiloissa. Siitä oli hyvä näkymä Töölön lahden toiselle puolelle nykyisen Mannerheimintien suuntaan. Sieltä nähtiin, kun saksalaiset joukot etenivät Arkadianmäelle, pystyttivät sinne tykistönsä ja pommittivat hajalle nykyisen linja-autoaseman paikalla olleen Turun kasarmin. Sieltä nähtiin, kun punaiset vetäytyivät kohden Hakaniemen siltaa ja tiedettiin, että samaan aikaan Saksan laivasto nousi maihin Katajanokalla. Helsingin museotointa tulee resursoida niin, ettei ole kyse vain yksistä näyttelytiloista, vaan että kaupungilla liikkuessamme voimme tutustua kaupungin historiaan opastein, kuppiloissa olevin valokuvin jne. Tulevaisuutta ei voi rakentaa hävittämällä historia, vaan tuomalla se silmiemme eteen niin, että voimme rakentaa sille, mikä on hyvää ja välttää sitä, missä on tehty väärin ja virheitä.

Varoja Helsingillä on

On väitetty, että kaupungin liikelaitoksilta ei voitaisi ottaa nykyistä enempää kaupungin budjettiin. Esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Keijo Himanen kirjoittaa (29.10.2003), että ”kaupunki mielellään tulouttaisi liikelaitosten voitoista itselleen nykyistä enemmän. Sitä se ei uskalla tehdä, koska pelkää rikkovansa kilpailusäädäntöä vastaan”. Kuitenkin Kilpailuneuvosto toteaa, että ”liikelaitoksen ja kaupungin taloudellinen ja hallinnollinen yhdysside on varsin kiinteä. Toisin kuin yksityisten liikeyritysten kohdalla verotukselliset ja yhtiöoikeudelliset näkökohdat eivät rajoita varojen siirtoa liikelaitoksilta kaupungille tai kaupungilta liikelaitoksille”.

Miksi liikelaitosten tuloja ei haluta käyttää enempää? Ilmeinen syy on, että suunnitellaan liikelaitosten myymistä, yksityistämistä eikä se olisi mahdollista, jos tulosta jaettaisiin kaupunkilaisten hyväksi. Myynnistä saa rahaa, mutta se kuluu. Liikelaitosten pitäminen kaupungilla turvaa pysyvän tulovirran ja siksi yksityistäminen olisi lyhytnäköistä ja tyhmää. On kuin pissaisi pakkasella lahkeeseen, että se lämmittäisi.

Esteitä siirtoihin ei siis ole. Väitetään myös, että ”lainarahalla ei voida kaupungin taloutta tätä kauempaa hoitaa”, kuten Siitonen budjettipuheessaan 29.10.2003. Kuitenkin kaupungilla oli sijoitusluonteisia saatavia tilinpäätöksessään v. 2002 yhteensä 1180 milj. euroa eli yli seitsemän miljardia markkaa. Kaupungilla on vähemmän velkaa kuin nämä saatavat eli näillä rahoilla kaupunki voisi maksaa itsensä velattomaksi ja vieläkin jäisi varoja. Ja kiinteää omaisuutta, maata ja kiinteistöjä kaupungilla on valtaisat määrät. Kaupunki ei ole velkainen ja köyhä, vaan erittäin vauras.

Ei tietenkään voida elää säästövaroilla loputtomiin. Mutta nyt on tilanne, että vuosina 2002-2003 on tilapäisesti ollut rahan tarvetta, mutta tulot ylittävät kaupungin omissakin ennusteissa menot tästä eteenpäin vieläpä roimasti. On ollut täysi syy käyttää tässä tilanteessa myös säästöjä, ettei tarpeettomia leikkauksia tarvitse tehdä.

Kauppahallin ylimitoitetut vuokrankorotukset tulee perua

Kauppahallin huikeat vuokrankorotukset ovat yksi esimerkki siitä, miten virheitä maksatetaan tavallisilla ihmisillä, tässä tapauksessa yrittäjillä. Oli aika jolloin kauppahalli aiottiin jopa purkaa, mutta kansanliike sai sen estettyä. Elävän kauppahallin ja puhtaan ruoan puolesta on helpompi toimia, kun vuokrat ovat kohtuulliset. Hakaniemen torin seudun kehittämisessä tulee kuunnella asukkaita ja torikauppiaita. Sama koskee kauppatoria ja pikkutoreja.

Telakan työpaikat tulee turvata - jo riittää työttömyys

Hietalahden telakan väki on ollut pakkolomalla. Kaupungin tulee käynnistää selvitykset yhdessä valtiovallan kanssa telakkateollisuuden tulevaisuudesta työpaikkojen turvaamiseksi. Ilkka Suomisen ollessa kauppa- ja teollisuusministerinä hän hyväksyi Wärtsilän telakan ajamisen tarpeettomasti konkurssiin. Se oli täysin tarpeetonta ja johti telakan ja laivanrakennusosaamisen ajautumiseen Kvärnerin haltuun. Se oli esisoittoa sille, että suurin osa Suomen yritystoimintaa on annettu ulkomaisiin käsiin. Virheitä on vaikea korjata, mutta valtiovallan ja kaupungin yhteisin toimin työpaikkojen tulevaisuus on turvattava. Suomi on saatava ahdingosta nousuun. Työttömyyden voittaminen tulee ottaa niin vakavasti, että Helsinkiin saadaan täystyöllisyys.

Kuntalaisten palvelut tulee turvata

Tulilinjalla ovat olleet vanhuspalvelut, joita on pyritty siirtämään kunnalta yksityisille ja niin sanotulle kolmannelle sektorille. Tällaisen hankkeen kaatoivat vanhukset Kinaporissa, Kampissa ja muualla. Terveydenhuollon jonot ovat olleet tuttuja kaikille vuosikausia.

On esitetty jopa Malmin terveyspäivystyksen lopettamista osana keskittämistä. HUS:n suuri virhe on ollut ajaa alas terveydenhuollon alueellisuus. Yleisterveydenhuolto tulee uudelleen alueellistaa ja erikoishoito toteuttaa keskittyneesti kattaen isommat alueet.

Helsinki ei ole köyhä. Menkäämme Salmisaareen. Siellä on rakennettu kivihiilelle maanalainen varasto usealla kymmenellä miljoonalla eurolla. Onko oikein, että varoja käytetään tällaiseen hankkeeseen samaan aikaan, kun kirjastoja ja nuorisotiloja suljetaan, kouluissa supistetaan, terveyspalveluita heikennetään ja muussa ympäristön siisteydessä tingitään? Jos rahasta on niukkuutta, eikö tärkeimmät asiat pitäisi hoitaa ensin. Kulisseihin käytetään rahaa, mutta kulissien takana on työttömyys, leipäjonot, terveyspalveluiden jonot ja monet sosiaaliset ongelmat.

Entä muut kaupungin liikelaitokset? Oliko järkeä käyttää satamalaitoksen varoja Vuosaaren suursatamaan, vaikka meillä on olemassa olevat satamat. Sanotaan, että näin vapautuu rakennusmaata. Kaupunki siis vapauttaa rakennusmaata omalla kustannuksellaan ja Vuosaarta ja Sompasaarta rakentavat grynderit ottavat rakentamisesta voitot. Samoilla rahoilla olisi poistettu Helsingin asuntopula kokonaan.

Vuosaaren satama nyt rakennetaan ja ne ratkaisut on tehty ja maksamme satamaa kauan ja kalliisti. Vähintä siis on, että gryndereiden voittoja ohjataan asukkaiden hyväksi niin, että vastineeksi rakennusoikeudesta on toteutettava kaupungin tarvitsemia palveluita ja luovutettava kaupungille tiloja palveluita varten.

Valtiovallan leikkaukset

Kuntien valtionrahoitusta ja saamia yhtiöverotuottoja on leikattu raskaalla kädellä. Se on keskeinen syy kuntien ahdinkoon. Väite, että muut kunnat olisivat vieneet Helsingiltä, on väärä. Kaikilta on leikattu ja sitten supistettua summaa kohdistettu eri kunnille aiemmasta poikkeavasti. Esimerkiksi paljon kohistu yhteisöverotuottojen siirto Helsingiltä muille oli korvausta siitä, että muualta oli valtion rahoitusta leikattu vielä Helsinkiäkin enemmän. Ja nyt yhteisöverotuottojakin kunnille on leikattu eli sekään siirto ei ole päätynyt muille kunnille kuin pieneltä osaltaan vaan pääosaltaan valtiolle. Valtio puolestaan on käyttänyt varoja 1990-luvun virheiden maksamiseen. Valtion rahoituksen supistuksia kuntien peruspalveluihin tulee perua.

Rahamaailman sopimukset

Kuka rakentaa telakkaa vastapäätä olevan Jätkäsaaren. YIT sai rakentaakseen Kulosaaren sillan Helsingin puoleisessa päässä olevan Kalasataman ja Pasilan konepajan ympäristön alueen. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös Sompasaaren rakentaminen. Ei ole vaikea arvata, että joku muu grynderi pääsee käsiksi Jätkäsaareen. Pääkaupungin sairaus ovat aina olleet grynderisopimukset. Rakennusoikeudet ja rakennusalueet on jaettu gryndereiden ja niiden takana olevien rahoittajapankkien kesken. Poliittisilla päättäjäryhmillä ovat olleet sidonnaisuutensa gryndereihin ja pankkeihin ja ne ovat päätöksenteossa ja salaisissa neuvotteluissa edustaneet omia taustaryhmiään. Samanlaisella sulle mulle –periaatteella on pantu pystyyn myös Helsingin, Vantaan ja Espoon lähiötä. Eri gryndereillä on ollut rakennusoikeus eri lähiöihin. Rakennusneliöt on jaettu gryndereiden välillä poliittisin sopimuksin.

Kampin ja Töölönlahden kaavaa-alueella Finnlines-varustamo sai tilat pääkonttorilleen. Tällä saatiin vientiyhtiöitä edustava varustamo luopumaan Porkkalan satamasta Vuosaaren sataman hyväksi. Asiaan liittyy vain ongelma. Finnlinesin pääkonttori tuli Helsingin kaupungin rakennusoikeuskiintiön päälle. Nimittäin valtio ja Helsinki olivat jakaneet rakennusoikeudet keskenään ja jos kaupunki kaavoittaa itselleen enemmän, sille jää hyvitysvelvollisuus valtiolle. Pääkonttorin osalta kaupungille tuli näin hyvitysvelvollisuus samoin kuin lupauksesta lisärakennusoikeudesta Sanoma Oy:lle. Kaupungille tuli korvausvelvollisuus rahana tai rakennusoikeutena. Näyttää siltä, että se korvataan rakennusoikeudella valtiovallalle Keski-Pasilasta. Kaikkea meille ei ole kerrottu, mutta näin kuntalaisten selän takana suuri raha ja poliittiset tahot tekevät sopimuksiaan.

Yksi seuraus niistä on suunnitelma makasiinien hävittämisestä, koska se ei mahdu alueelle. Tällaiset asiat ja mitä on sovittu ja keskusteltu, tulee sopia avoimesti kuntalaisille ja kuntalaisten tulee voida ottaa kantaa näihin keskeisimpiin kysymyksiin.

Kuntien yhdistymisen edellytys: lähidemokratian toteutus

Helsinki on Pohjolan valkea kaupunki, mutta se on myös Vantaan tytär. Helsinki-Vantaa muodostaa kahden kaupungin kokonaisuuden. Helsinki-Vantaan muodostaminen yhdeksi kaupungiksi edellyttää kuitenkin toimivaa lähidemokratiaa. Tarvitaan kaupungiosavaltuustot keskeisille alueille ja niille todellista päätösvaltaa,. jolloin Helsinki-Vantaan valtuusto päättäisi koko kaupungin asioista. Kaupunginosavaltuustoja voisi olla esimerkiksi Itä-Helsingin ja Länsimäen kattava, yksi läntisillä alueilla, yksi Etelä-Helsinkiä varten, yksi Kallion seudulta Arabian rantaan, yksi Malmin seudulla, yksi keskuksenaan Tikkurila kattaen myös pohjoista Helsinkiä, yksi keskuksenaan Myyrmäki kattaen nykyisen Länsi-Vantaan ja osan luoteista Helsinkiä ja yksi Koivukylä-Korson aluetta varten. Asuma-alueittain olisi vuoden tai kahden välein asukaskokouksia, joissa listattaisiin asiat kaupunginosavaltuustojen tai koko kaupunkia kattavan valtuuston käsittelyyn.
Tällaiset vaihtoehdot lähidemokratian kehittämiseksi olisi selvitettävä ja tuotava asukaskeskusteluun niin, että löytyvät toimivat asukkaiden hyväksymät muodot. Ilman lähidemokratian kehittämistä on vaarana, että kaupunkien yhdistäminen johtaa vain entistä suurempaan byrokratiaan ja epädemokraattiseen vallankäyttöön. Yhdistyneeseen Helsinki-Vantaaseen voisi myös Espoo liittyä halutessaan myöhemmin.

Työväenliike Helsingissä

Työväenliike Helsingissä ja Helsingin seudulla on ollut monella tavalla ratkaisevassa osassa Suomen historian käänteissä. Ja työväen työllä on pääkaupunkia ja Suomea rakennettu. Mutta enää ei ole työväentaloa, vaan se on Paasitorni. Ei ole työväen säästöpankkia. Ei ole itsenäistä työväen Elantoa. Sana työväki yritetään pyyhkiä mielistämme. Tarvitaan kuitenkin työväen ja demokraattinen liike muuttamaan asioita eikä maatamme ja kaupunkiamme rakenneta ilman työtä.

Nuorten Helsinki

Nuoret tarvitsevat tiloja joissa voi kokoontua, tavata toisia nuoria, harrastaa musiikkia kerrostalojen rauhan häiriintymättä. Kirjastoista voidaan kehittää tietokeskuksia nuorille ja vanhemmille niin, että siellä on lainauksen ohella hyvät tietoliikenneyhteydet ympäri maailmaa, tapahtumia, näyttelyitä jne. Tiedekeskus voidaan verkottaa kirjastojen ja koulujen kanssa. Vähitellen opimme ajattelemaan itseämme ei pelkästään helsinkiläisinä tai vantaalaisina vaan helsinkivantaalaisina, joiden juuret ovat Stadissa tai Vantaalla tai Savossa tai Pohjois-Suomessa tai Pohjanmaalla.
Solidaarinen Helsinki

Helsinkiläiseen kulttuuriin ei kuulu päähän potkiminen ja heikomman lenkin sylkeminen, vaan solidaarisuus, jossa heikompaa lenkkiä tuetaan ja näin vahvistetaan koko ketjua ja koko yhteisyyttä.

Poliittiset rajat

Tarvitaan hyviä luottamushenkilöitä, jotka pystyvät ajamaan asukkaiden ja työkansan etuja yli poliittisten raja-aitojen.

Parempi valtuusto huonon tilalle

Valtuustoon tarvitaan gryndereiden ja pankkien asiamiesten sijasta viisaita asukkaiden etuja puolustavia päättäjiä.
Roihuvuori on Helsingin 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja lähiöitä. Roihuvuoressa ei ole postia eikä mahdollisuutta ennakkoäänestää posteissa. Samanlainen on tilanne useissa muissa lähiöissä ja asuma-alueilla, kuten Jakomäessä ja Maunulassa. Tällaisten asuma-alueiden yhdistävä tekijä on, että asukkaat ovat helsinkiläistä työkansaa, nuoria ja tavallisia eläkeläisiä. Äänestäminen on vaikeutunut. Monilla alueilla, joissa äänestäminen on vaikeutunut, on tavallista enemmän työttömyyttä ja pientuloisia. Äänestysprosentit ovat muutoinkin alhaisia ja vaikeutunut äänestäminen alentaa niitä vielä lisää. Kun ei aktiivisesti äänestetä, seurauksena on, että valtuustossa on vähän työkansaa ja pienituloisia edustavia, jos juuri lainkaan.

Muutoksen avain on, että valtuustotasolle ja muihin luottamustehtäviin saadaan kuntalaisten etujen puolustajia.

Pekka Tiainen