Nyt kilpaillaan etuoikeuksien lisäämisessä

Hallituksen ja kapitalistien huoli kansainvälisestä kilpailukyvystä saa omituisia piirteitä, kun katsotaan vaikkapa hallituksen esitystä uudesta yritysverouudistuksesta, joka tuotiin julkisuuteen keskiviikkona 19.5. Uusi yhtiöverotus tulisi voimaan v. 2005 alusta.

Joskus vuosikymmeniä sitten ymmärsimme, että kansakuntamme varallisuus syntyy työläisten työstä ja koulutuksesta sekä hallituksen viisaasta politiikasta tukea julkista taloutta ja tällä tavoin kysyntää ja kansalaisten ostovoimaa. Politiikka takasi, että yritysten kokoamat varat saatiin yritysverotuksen kautta siedettävällä tavalla kerättyä yhteiskunnan käyttöön.

Tämä taas ei tyydyttänyt kapitalisteja, jotka ovat vuosikymmeniä mankuneet raskasta verotustaan, vaatineet kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä verohelpotuksia sekä työläisten palkkojen pienentämistä. On vaadittu maltillisia nollaratkaisuja palkkaneuvotteluissa ja työvoiman joustavuutta mm. työaikojen suhteen. Kaikesta tästä palkkiona työläisille piti olla parempi työllisyys. Myös SAK on kritiikittä syönyt tämän syötin. Tämän politiikan tuloksena palkkojen osuus kansantulosta on painettu pienemmäksi kuin ehkä koskaan. Kun kansantaloudesta on hävitetty palkansaajien ostovoima ja siten kotimainen kysyntä, seurauksena on ollut työttömyyden pysyminen jatkuvasti korkeana.

Nyt kapitalistit ovat menneet vaatimuksissaan vieläkin pidemmälle. Nyt halutaan pärjätä ”kansainvälisessä verokilpailussa” mm. Eestiä, Kiinaa ja muuta maailmaa vastaan. Tällaisessa kilpailussa ei ole kysymys enää mistään muusta kuin siitä, missä maassa kapitalistit saavat suurimmat etuoikeudet. Nyt sitten uskotellaan, että yhteiskunnalla menee parhaiten, kun kapitalistien etuoikeudet ovat suurimmat - työläisten oikeuksista ei tarvitse välittää. Tästä politiikasta on todella pitkä matka siihen , että työ, koulutus, osaaminen ja vahva julkinen sektori ovat kansamme hyvinvoinnin perusta.

Mitä sitten hallituksen yritysverouudistus tarjoaa. Yhteisöverokanta laskee 29%.sta 26 prosenttiin ja pääomaverokanta 29%:sta 28 prosenttiin. Tämän verohelpotuksen vastapainoksi aikaisemmin verottomat osingot laitetaan osittain verolle, mikä tietysti on jäänyt pääomapiirejä jurppimaan enemmänkin. Myös sellainen muutos tulee, että yrityksen tai sen osakkeiden myynnistä saadut tulot tulevat verottomaksi, mikäli on omistanut ne vähintään vuoden ajan. Firman voi siis myydä ilman, että joutuu maksamanaan siitä euroakaan veroa. Varallisuusverojen alarajaa nostetaan 185.000:sta eurosta 250.000 euroon ja verokantaa puolestaan lasketaan 0,9%:sta 0,8%.
Osinkojen verotus on hallituksen esityksessä melkoisen monimutkainen rakennelma, missä tulee huomioida, onko osinkoja maksava yritys pörssiyhtiö vai listaamaton yhtiö ja maksetaanko osinkoja henkilöille vai muille yrityksille. Pörssiyhtiöiden osingoista 70% verotetaan 26% mukaan. Ensi vuonna verotettava osuus laskee kuitenkin 57%:iin. Eli ensi vuonna 43% osingoista jää edelleenkin verottamatta. Pörssin ulkopuolisten yhtiöiden osingot ovat verottomia 90.000 euroon asti. Tästä yli menevästä osasta aletaan maksaa 26% veroa, mutta maksetusta verosta 19,6% voidaan vähentää varallisuusverotuksessa. Jos 10% yrityksen varallisudesta ylitää 90.000 euroa, 10%:n ylittävää osuutta verotetaan ansiotuloveroprosentin mukaan. Kun pörssiyhtiö maksaa pörssiin listaamattomalle yhtiölle osinkoja, näistä osingoista 75% on veronalaista tuloa. Ensi vuonna verotettava osuus kuitenkin laskee 60 %. Osinkojen verotus jää siis edelleenkin vuotamaan kuin seula.

Kun osinkojen verotus on melkoinen viidakko, onkin odotettavissa, että yrityksissä aletaan jälleen voimaperäisesti harjoittaa ”verosuunnittelua”; suomeksi sanottuja yhtiöt palkkaavat palkkalistoilleen lakimiehiä ja ekonomisteja suunnittelemaan, miten veroja parhaiten kierretään. Hallitus esittää, etteivät luovutustappiot ja arvonalennukset olisi verotuksessa vähennyskelpoisia, jotta ei kävisi niin, että voitot tuloutetaan muualle ja tappiot vähennetään Suomen verotuksessa. Tässä onkin varmasti sanottuna syvempikin totuus suomalaisten yritysten toimintatavoista tällä hetkellä, siis voitot viedään muualle ja tappiot kirjataan kotimaassa. Erilaista ”verosuunnittelua” on varmasti harjoitettu ja harjoitetaan edelleen myös Suomessa, jossa omistava luokka on aina parhaansa mukaan ottanut mallia USA:sta. Kuten muistamme, USA:ssa isoja yrityksiä jäi äskettäin kiinni suurista kirjanpitoskandaaleista.
Kapitalistit ovat ottaneet yritysverouudistuksen tyytymättöminä vastaan. ”Ei riitä”, sanoo mm. TT:n varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela. TT:n tiedotteen mukaan: ”Hallituksen osinkoveroratkaisu on merkittävimmiltä osiltaan edelleen pettymys, koska osinkoverotus kiristyy huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna”, ja TT jatkaa, että ”kansainvälisen kehityksen mukaisesti varallisuusvero tulee jatkossa poistaa kokonaan.”
Hallituksen omien laskujen mukaan yritysverouudistus tuo yrityksille 450-500 miljoonan euron verohelpotuksen. Se kaikki, vanhoissa markoissa laskien 2,7 – 3 miljardia markkaa, on poissa valtion budjetista ja samalla siis pois julkisesta terveydenhoidosta, sosiaalitoimesta ja koulutuksesta, jos ei pieni- ja keskituloisten verotusta vastaavasti kiristetä. Rahat ovat siis joka tapauksessa pois vähävaraisen kansan pussista.

Kansainvälisessä kilpailussa siis ollaan. Kilpailussa on kyse siitä, missä maassa kapitalistien edut turvataan parhaiten – samalla kansan edut ja palkat sekä nuorison tulevaisuus polkien - ei kilpailla siitä, missä maassa kansan aineelliset ja sivistykselliset olot kehittyisivät suotuisimmin.

Reijo Katajaranta