Uusliberalismin puhuri pyyhkii Helsinkiä

Helsingin kaupunki on jo muutamia vuosia leikannut palvelujaan ja nyt leikkausten tahti vain kiihtyy. Helsingin kaupungin vaakunassa on kuvattuna vene. Tuntuu, että joku olisi käynyt vetämässä veneestä tapin irti, sillä Helsinki-veneemme tuntuu olevan uppoamassa, niin kovalla vauhdilla palvelujamme leikataan ja lopetetaan. Enää uusliberalistisesta linjasta puuttuu vain, että kaupungin hallinto kaikessa viisaudessaan päättäisi siirtää Helsingin terveyskeskuksetkin Viroon ja Baltian maihin siellä olevan halvemman työvoiman vuoksi. Silloin tosin sairaat jäisivät Helsingissä heitteille, mutta sellainen suuntaus kaupungilla tuntuu olevan jo muutenkin päällä.

Helsingin kaupungin eri virastot ja lautakunnat ovat laatineet touko-kesäkuun aikana budjettiesityksiään ensi vuodelle 2004. Budjettiluonnos lyödään yhteen ja esitetään kaupunginhallitukselle ja valtuustoryhmille 26. syyskuuta. Valtuusto käsittelee budjettia 13. lokakuuta ja hyväksyy budjetin 12. marraskuuta.
Budjettiesitysten taustalla on jo viime syksynä tehty päätös leikata menoja kaikilta hallinnon aloilta neljä prosenttia ja samalla nostaa veroäyriä prosenttiyksiköllä. Nyt kaupunginjohtaja Eeva-Riitta Siitosen esittämät talousraamit edellyttävät 5% leikkauksia kaikilta sektoreilta vuonna 2004.

Kirves heiluu

Eniten kirves iskee terveydenhoitoon, sosiaaliturvaan ja koulutukseen. Sosiaalimenoja kaupunki aikoo vähentää 31 miljoonalla eurolla. Tämä osuu etenkin lasten päivähoitoon ja vanhusten palveluihin. Sosiaalivirasto vähentää ensi vuonna yht. 430 työntekijää, joista 330 henkilöä toimii lasten päivähoidon piirissä. Nämä leikkaukset ovat siis lisänä niille rajuille leikkauksille, joita jo aikaisemmin on tehty.

Terveyslautakunnan esitykset budjettiin noudattavat Terveysviraston linjaa ja päätyvät 21 miljoonan euron ”sopeuttamisiin”. Säästöä tehdään keskittämällä toimintoja yksiin laitoksiin ja sulkemalla toisia. 13 terveysasemaa suljetaan viimevuotiseen tapaan kesäksi. Pitkäaikaishoito keskitetään Kivelän, Koskelan, Suursuon ja Myllypuron sairaaloihin. Sen sijaan pitkäaikaispaikkoja vähennetään sulkemalla Koskelan sairaalan A-rakennus ja muutamia muita yksiköitä.
Koululaitosta Helsingin säästöt kurittavat raskaasti. Koulujen osalta säästötarve on kaupungin päättäjien mukaan 27 miljoonaa euroa Tuntimääriä aiotaan laskea 3% kautta linjan peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa joka merkitsee käytännössä luokkakokojen suurenemista. Myöskään kouluja ei aiota remontoida vuoteen.

Hölmöläisten puuhaa

Kaupungin säästölinjan järjettömyyttä on, että säästöillään kaupunki ei itse asiassa säästä mitään vaan pikemminkin aiheuttaa uusia menoja. Yksi esimerkki järjettömyydestä oli esitys Myllypuron sairaalan ja terveysaseman lakkauttamisesta. Myllypuron asukkaat järjestivät näyttävän mielenosoituksen lakkauttamisesityksiä vastaan ja voittivat. Sairaala ja terveysasema saivat jatkaa.

Mielenosoitusta oli järjestämässä lukuisia järjestöjä. SKP:n Myllypuron osasto kannanotossaan totesi mm: ”Perustuslain 19§:ssä sanotaan, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle sosiaali- ja terveyspalvelut. Onko nyt terveysviraston esitykset terveyslautakunnalle tämän lain hengen kanssa sopusoinnussa, kun se esittää juuri korjatun sairaalan ja terveysaseman lakkauttamista. Se merkitsee pitkäaikaispotilaiden siirtoa muihin täpötäysiin sairaaloihin. Terveysvirasto esittää 164 pitkäaikaisvuodepaikan lakkauttamista eli enemmän kuin Myllypuron pitkäaikaispaikat.

Käsityksemme mukaan nyt aiotut toimenpiteet eivät tuo säästöjä kaupungille, koska sama määrä potilaita on sairaala-avun tarpeessa. Helsingin kaupunki ei ole varaton, vaan sillä on varoja sen omistamissa liikelaitoksissa. Niistä voidaan tulouttaa kaupungin kassaan. Meidän mielestämme kaupunki käyttää keppihevosena valtion yhteisöverojen leikkauksia ajaessaan alas terveys- ja sosiaalipalveluja ja siirtääkseen ne yksityisten hoidettavaksi.

Viimeaikaiset kotimaiset kuin myös ulkomaiset tutkimukset osoittavat, että yksityistäminen ei tue ns. säästöjä, vaan tulee kalliimmaksi kuin yhteiskunnan tuottamat palvelut.”

Kaupungin hallinnon organisaatiota uusitaan

Viimeisin vaihe Helsingin säästötoimissa on kaupunginhallituksen asettaman poliittisen organisaatiokomitean 6.6.03 antama esitys, jossa Helsingin koko nykyinen suurpiirijako lopetetaan ja tilalle sosiaalitoimen osalta siirrytään ns, elämänkaareen perustuvaan työnjakoon ja terveysvirasto toimintokohtaiseen organisaatioon.

Sosiaaliviraston organisaatio jaoteltaisiin elämänkaariajattelun mukaan päivähoitoon, lapsiperheiden palveluihin, aikuisten palveluihin ja vanhusten palveluihin. Terveysvirasto puolestaan jaetaan terveysasemien palveluihin, hammashuoltoon, psykiatriaan, kotihoitoon, akuuttihoitoon ja pitkäaikaishoitoon. Sosiaalitoimi ja terveydenhoito toimisivat myös yhdessä mm. siten, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistetään.

Uudistus tulisi koskemaan vain organisaatiota, ei palveluja, ja viiden vuoden kuluessa niistä arvellaan saatavan säästöjä jo 100 -150 miljoonaa euroa vuodessa. Kuinka tavallisen kaupunkilaisen uudistuksessa käy, sen näkee ken elää.

Reijo Katajaranta