Irtisanomisilla poliittinen tavoite

Tuskin oli eduskuntavaalit käyty, kun kansalaisiin kohdistunut julkinen kosiskelu muuttui tylyiksi lomautus- ja irtisanomis-ilmoituksiksi! Jo huhtikuussa saatiin lehdistön ja radio/TV:n välityksellä tietää Suomen sähkö- ja innovaatioteollisuuden lippulaivan, NOKIAn, aikeista supistaa verkkoyksikkönsä, Nokia Networksin, toimintaa. Tämä merkitsisi toteutuessaan 1100 henkilölle työpaikan menetystä Suomessa, ulkomailla useille sadoille.
Kuluneen kevään aikana ovat myös monet muut, eri tuotannon aloja edustavat kansallisen talouden ydin-yritykset antaneet ilmoituksia aikeistaan suorittaa mittavia irtisanomisia. Firmojen niminä ovat vilahdelleet: Rautaruukki, Outokumpu, Valmet, Wärtsilä, Masa Yards, Myllykoski, Elcoteq, Finnair, Orion ja monet muut.

TUPO-lupaukset syötiin

Monessa tapauksessa on kyse kylmän taloudellisen ajattelun mukaisesta vastauksesta vähentyneeseen tuotteiden kysyntään, eli työntekijällä on yritykselle arvoa vain niinä päivinä, kun hän tuottaa oman palkkansa ja runsaasti sen yli.
Ennen viime syksyisen, varhennetun TUPO-sopimuksen allekirjoittamista työnantajat esittivät jaloja lupauksia ylimääräisen liikevoiton ohjaamisesta suhdannepuskuriksi firmojen työllisyyden ylläpitämiseen. Sillä lupauksella ei mitään arvoa ole ollut, jos kohta ei siihen moni uskonutkaan.

Vientiteollisuus dollarin panttivankina

Sairas jättiläinen, USA, on yhä maailmankaupan veturi, joka omien taloudellisten vaikeuksiensa takia ei kykene ostamaan EU-maitten sille tyrkyttämää liikatuotantoa. Kyseessä on pattitilanne, jossa sekä USA että EU odottavat toisiltaan samaa asiaa, so. oman, korkean jalostusasteen tuotannon edullisena markkina-alueena toimimista. Valuuttarintamalla tilanne on eurooppalaiselle tuotannolle epäedullinen, koska dollari on euroa halvempi. Tämä merkitsee sitä, että, kun eurooppalainen firma myy tuotteitaan USA:han niin maksuksi saaduilla dollareilla saa aikaisempaa vähemmän euroja, ja, jos taas kauppaa käydään euroilla niin USA:lainen ostaja joutuu vaatimaan hinnanalennusta, jotta tuote maksaisi dollareissa saman kuin ennenkin.

Suomen EU:n mitassa suhteellisen pieni tavarantuotanto selviäisi kelvollisesti kunhan vain suuret EU-maat: Saksa, Ranska ja Britannia saisivat oman tuotantonsa hyvillä ehdoilla kaupaksi. Silloin näissä maissa syntyisi kysyntää erikoistuotteille, joissa suomalaisilla on osaamista.

Ulkomainen tilanne ei selitä kaikkea

Vaikka suurten vientiyritysten tuotantokapasiteetti ei tällä hetkellä olekaan kovin korkealla ei yhden tai kahden vuosineljänneksen suhdanneheilahdus selitä kaikkea. Monet irtisanomisista ilmoittaneet yhtiöt ovat tuottaneet alkuvuoden tilinpäätöstensä mukaan varsin kelvolliset tulokset: Nokia, Elcoteq, Outokumpu , Masa-Yards, Wärtsilä, Myllykoski, Orion ovat kaikki tuottaneet nettotuloksen, joka pienimmilläänkin on kymmeniä miljoonia euroja. Tämän takia ei liikevaihdon väliaikainen aleneminen minkään järkevän lähestymistavan mukaan anna aihetta henkilökunnan irtisanomisiin!

Ainoa harkintaan perustuva syy irtisanomis-ilmoituksille voisi olla firmojen toimeenpanevan johdon halu miellyttää liikkuvia sijoittajia. Näiden rahalla taktikoivien, nopeatempoisten omistajien hyöty yrityksille on kuitenkin niin kyseenalainen, että todennäköistä onkin, etteivät voitolliset suuryritykset toimi tällä tavalla.

Työnantajat pyrkivät poliittiseen vaikuttamiseen

Irtisanomis-ilmoitusten syy lienee paitsi liiaksi viennin varaan rakennetun kansantalouden todellisissa vaikeuksissa myös pelottelussa ja epävarmuuden ilmapiirin lietsomisessa!

Eduskuntavaalien tulos oli työnantajajärjestöjen kannalta lupaus väestön mukautumisesta kielteisiin muutoksiin, ja tästä lupauksesta näytään nyt uuden hallituksen aloittaessa työtään otettavan kaikki hyöty!
Keinona käytetään laajamittaista vyörytystä, johon ovat ottaneet osaa työantajia lähellä olevat oikeistopoliitikot ja tietenkin järjestäytyneiden työnantajien omat etujärjestöt, TT etunenässä.

Huhtikuussa otsikoi Kauppalehti paljonpuhuvasti: “valtion rahapula pakottaa jatkamaan yksityistämistä”. Artikkelista käy ilmi, että yksityistämisellä tarkoitetaan valtionyhtiöiden myymistä sijoittajille, sitä vastoin perusteltua syytä valtion kuvitteelliselle rahapulalle ei artikkelissa esitetä.

TT taas on todennut tiedotteissaan mm., että “hallitusohjelman lisäpanostukset talouskasvuun ovat vaatimattomia”. Tiedotteissa listataan työnantajien vaatimuksina mm. osinkoverotuksesta luopuminen, tuloverotuksen ylimmän marginaaliveroprosentin tuntuva alentaminen, yhteisö- ja pääomaverokannan alentaminen sekä varallisuusverosta luopuminen.
Ei perustu “koville” tosiasioille sanoa, että irtisanomis-ilmoitukset ovat osa työnantajien vyörytystä.
Aihetodisteita on kuitenkin riittävästi, koska ilmiö on tuttu vuosikymmenien ajoilta ja keinot usein käytettyjä. Suurille yrityksille, jotka lisäksi ovat irtaantumassa kansalliselta maaperältään, ei työvoima ole kuin vaihtuvansuuruinen menoerä muiden joukossa, ja moraalisia esteitä ei menettelylle varmaan ole, kuten ei ole ollut ennenkään!

Työläiset eivät ole aseettomia

Palkansaajien luonnollinen suhtautuminen yksipuoliseen saneluun on ensin avoin ärtymys, sitten aseiden kunnostus ja lopuksi tarvittaessa niiden käyttö!Sikäli kuin pelkästään työnantajien poliittisia tarpeita palvelevia irtisanomisia käytännössä toteutetaan on niihin vastattava lujasti! Työläisten vastaus on koko työalan pysäyttävä lakko!
Alistumisen on muututtava itsetunnoksi, ja silloin kaikki sanovat: Kuinka kaunis onkaan työläinen!

Timo Nieminen