Kommentteja perustuslaki-konventin tuloksista

Euroopan Unionille perustuslakia rustaava konventti alkaa olla työssään loppusuoralla. Se on valmistellut pyhää perustuslakiaan innolla, jota voi verrata jopa siihen intoon, jolla kansanjoukot sosialismia aikoinaan rakensivat Neuvostoliitossa ja Euroopassa. Muuten näitä kahta asiaa ei voi toisiinsa verratakaan, sillä ne sijoittuvat eri puolille- nimittäin eri luokkien puolille. Perustuslaki on Eurooppalaisen kapitalismin kruunu. Rahaa sen tekemisessä ei ole säästelty. Tuloskin on kyllä sen mukainen.

Uuden perustuslakiluonnoksen sisältö on erittäin liittovaltiohenkinen ja siihen sisältyvät kohdat yhteisestä ulko-ja turvallisuuspolitiikasta sekä EU-lakien ensisijaisuudesta kansallisiin lainsäädäntöihin nähden. Nämä ehdotukset ovat syntyneet pitkälti nimenomaan EU:n kahden suurvallan, Saksan ja Ranskan, kynistä. Onhan konventin puheenjohtajakin, Valery Giscard d’Estaing, ranskalainen. Toteutuessaan perustuslaki tulee olemaan erityisen edullinen Ranskalle ja Saksalle ja se antaa näille maille vapaat kädet hallita tulevaa yhdistettyä Eurooppaa. Puheenjohtaja d’Estaing on mennyt suunnitelmissaan niin pitkälle, että vaatii tulevalle yhdistetylle Euroopalle omaa seremoniallista presidenttiä ja vaikutusvaltaista ulkoministeriä. Ulkoministeristä tulisi se henkilö, joka “edustaa Eurooppalaisten yhteistä mielipidettä maailmalla” ja presidentistä se, joka olisi tavallaan Euroopan yhteinen isähahmo ja keulakuva. Ei liene epäilystäkään siitä, ketähän d’Estaing on suunnitellut tähän todella hyväpalkkaiseen virkaan...

Ulkoministeri tulisi pitämään käsissään yhteistä ulkopolitiikkaa, joka sitoo tulevat liittovaltion jäsenmaat yhden tahon alaisuuteen ja mielipiteisiin ts. Saksan ja Ranskan käsityksiin ulkopolitiikasta.

Tämä ei kuitenkaan ole saanut EU:n pienten jäsenmaiden varauksetonta tukea. Esimerkiksi meillä Suomessa vallanpitäjät ovat arvostelleet joissain määrin suunnitelmia yhteisestä presidentistä ja erinäisistä muista säännöksistä. Pientä kiistanpoikasta on tullut mm. EU:n kiertävästä puheenjohtajuudesta ja hallinnollisista yksityiskohdista. Suomi on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis kompromisseihin konventin esityksiä käsiteltäessä. Nämä “kompromissit” tarkoittavat suomennettuna sitä, että myös Suomi tulee tulevaisuudessa täysin hyväksymään ne määräykset mitä eliitillemme annetaan. On päivänselvää, etteivät suomalaiset pääomapiirit nouse suureen vastarintaan EU-koneistolle. Tuleva Eu-perustuslaki ja liittovaltio ovat pääomapiireillemme niin suuri etu, etteivät ne missään nimessä halua tuhota konventin suunnitelmia.

Kansalaiset eivät kuitenkaan ole kovin suopeita suunnitelmille yhteisestä liittovaltiosta. Eri mielipidemittaukset ovat osoittaneet, että suomalaiset suhtautuvat asiaan varsin penseästi. Uudesta perustuslaista tuskin tehdään kansanäänestystä, ja jos tehdään, niin se tehdään massiivisen EU-propagandan saattelemana. Puolustusministeri Matti Vanhanen esitti jo kansanäänestystä perustuslaista, mutta se tullee jäämään vain yhden miehen puheeksi, jota tuskin kovin laajasti noteerataan. Päättäjät pelkäävät kansanäänestystä sen vuoksi, että silloin uuteen liittovaltioon tulee liittyä erikseen, eli vanha EU-jäsenyys ei automaattisesti tekisi jäsenmaasta uuden liittovaltion jäsenmaata. Eliitti pelkää, että kansanäänestys saattaa sulkea kokonaan portit EU:n liittovaltion jäsenyydeltä.

Perustuslaki on Suomen ohella herättänyt närää myös muissa pienissä EU:n jäsenmaissa. Tämä on kuitenkin vain myrsky vesilasissa. Näiden maiden vallanpitäjiltä puuttuu rohkeus asettua suurten jäsenmaiden tahtoa vastaan. Nämä maat ovat myyneet itsenäisyytensä ja riippumattomuutensa jo aikoja sitten. Konventti ei tule antamaan kenenkään estää sen suunnitelmia, sillä niistä suunnitelmista on kiinni eurooppalaisten kapitalistien tulevaisuus.

Viime lehdessä arvioimme, että konventti saattaa siirtää perustuslain julkistamista useilla kuukausilla peläten eri maissa tapahtuvien EU ja EMU-kansanäänestysten menevän myttyyn kansalaisten liittovaltio-kielteisyyden vuoksi. Nyt näyttää siltä, että konventti julkistaa perustuslain määräaikaan mennessä. Ehkäpä se sai rohkeutta mm. Liettuassa ja Sloveniassa ja viimeksi Puolassa tapahtuneiden, myönteisten EU-tulosten vuoksi. Konventti ilmeisestikin olettaa, että nämä tulokset kertovat myös kansojen tuesta tulevalle perustuslaille. Suuret jäsenmaat ilmeisestikin ajattelevat kansalaisten olevan niin tyhmiä, että uskovat puheet “yhteisestä, turvallisesta Euroopasta”. Tämä luulo tulee olemaan väärä. Uskon, että kaikilla kansoilla on tunne omasta itsenäisyydestään, eivätkä ne tule hyväksymään suunnitelmia, jotka murtaisivat heidän kansallisen identiteettinsä. Kansojen oikeutta itsemääräämiseen ei saa koskaan loukata. Sitä EU:n uusimperialistinen johto yrittää toteuttaa. Se voi onnistua tuhoamaan riippumattomat valtiot, mutta kansan mieltä se ei koskaan pysty murtamaan. Ei nyt, eikä tulevaisuudessa.

Antti Siika-aho, opiskelija
Haapajärvi