Terveys ei ole kauppatavaraa

Perusterveydenhuollon tehtävät määräytyvät kansanterveyslain perusteella. Sen mukaan kunnan tulee huolehtia asukkaittensa sairaanhoidosta, terveysneuvonnasta, mielenterveyspalveluista (omalta osaltaan), sairaankuljetuksesta, hammashuollosta, kouluterveydenhuollosta, opiskelijater-veydenhuollosta ja työterveyshuollosta.

Kunnallisessa terveydenhuollossa lähtökohtana on, että päävastuun kantavat perusterveydenhuollosta vastaavat terveyskeskukset.

Saatanan kyynikot!

Miksi Olympiastadionin kattaminen, Kampin maanalainen linja-autoasema, katujen lämmitys ja Vuosaaren sotasatama ovat tärkeämpiä kuin helsinkiläisten terveys? Nykyisin jopa omiin köyhiinsä kyynisesti suhtautuva USA panostaa bruttokansantuotteestaan enemmän terveydenhuoltoon kuin vauras Suomi. HUS:n suunnitelmien mukaiset säästötoimet merkitsevät toteutuessaan esitettyjen arvioiden mukaan 10 000 hengen suuruista potilasjonoa ja 17 000 hoitojakson kaikkoamista. Merkilliseksi tämän kaiken tekee vielä se, että Helsingin kaupungin terveyslautakunnan puheenjohtajana istuu vammainen mies.
Hussista nousseen kohun takia Helsingin kaupunki päätti vihdoinkin myöntää lisärahoitusta terveydenhoitoon, mutta tämäkin raha otetaan asukkailta nostamalla veroäyriä prosentilla 17,5%:iin. Ja itseasiassa tämä budjettiin lisätty 20 miljoonaa euroa ei ole edes lisäys. Se on vain alkuperäisen säästöleikkauksen pienennys. Kun terveydenhoidon leikkausten piti suunnitelmien mukaan olla 3%, ne tämän "lisärahan" avulla pienenivät 1.3%:iin.

Kaksoisveloitus

Vaikka Suomen kansalaisilla on pakollisen sairausvakuutuksen antama turva, heiltä peritään maksuja terveyspalvelujen käytöstä. Asiakasmaksupolitiikka ei ole ollut esillä muiden maiden terveydenhuollon uudistuksissa. Suomi poikkeaa tältä osin huomattavasti. Eräät terveyspalveluiden asiakasmaksut ovat meillä Euroopan suurimpia. Suomessa kotitalouksien maksuosuus terveydenhuollon kokonaismenoista nousi 1990-luvulla. Vuonna 1998 osuus (19,8 %) oli suurempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa (17,7 %).

Yksityiset terveyspalvelut

Yksityisten palveluiden tarjonta ja käyttö Uudellamaalla on keskittynyt suuriin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Yksityislääkäritiheys oli vuonna 1996 suurin Helsingissä (4,4/1000 as.) ja Kauniaisissa (4,1/1000 as.), kun taas useassa kunnassa ei toiminut yhtään yksityislääkäriä. Suurin osa yksityissektorilla toimivista lääkäreistä työskentelee samanaikaisesti myös julkisessa virassa. Neljällä viidestä yksityisellä sektorilla työskentelevästä lääkäristä on virka kuntasektorilla. Näissä tilanteissa kuntatyönantaja kustantaa työsuhteeseen kuuluvat eläke-edut kunnallisen viran ja tehtävän mukaan, mutta yksityissektori selviää pienemmin kustannuksin. Lääkärin toimiminen kahdessa keskenään kilpailevassa yksikössä samalla tilaajana että tuottajana on tautinen kuvio.

Yksityislääkäriyden tekee hyvin kiistanalaiseksi Suomessa se, että heidän käytöstään potilas saa KELA-korvauksia eli toisin sanoen valtio tukee taloudellisesti kallista yksityislääkäritoimintaa. Ilman valtion tukea vain harvalla kansalaisella olisi varaa yksityislääkärien käyttöön.

Tautinen jättiläinen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella asuu n. 1,34 miljoonaa ihmistä. Väestöennusteiden mukaan väestö lisääntyy vuoteen 2010 mennessä eniten Helsingissä sekä Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään sairaanhoitoalueilla. Lisäksi suurten ikäluokkien ikääntyminen lisää lähivuosina vielä entisestään kansalaisten hoitotarvetta. Ammattinsa osaavaa hoitohenkilökuntaa tarvitaan yhä enemmän. Ihmisten tervehtymisen kannalta on olennaisempaa kasvattaa hoitohenkilökuntaa kuin sairaalahallintoa.

HUS aloitti toimintansa v. 2000 alussa. Sen perustamista perusteltiin tarpeella purkaa pääkaupunkiseudun terveydenhuollon päällekkäisyyksiä ja tarpeella tehostaa toimintaa. Tavoitteiksi asetettiin toiminnallisen työnjaon selkeyttäminen, päällekkäisten toimintojen karsiminen, resurssitason tarkistaminen, investointien uudelleenarviointi, kustannustason selkeä alentaminen sekä henkilöstömitoituksen tarkistaminen.

Terveysteollisuus

Tulosvastuullisuuden tietoinen tunkeminen sosiaali- ja terveysalalle on johtanut siihen, että ihmisen terveydestä on tullut yhä enemmän kauppatavaraa. Suomessa mielisairaaloiden potilaspaikkojen lukumäärä on typistetty avohoidon kehittämisen nimissä 15 vuodessa 20 000 paikasta 6 000 paikkaan. Säästötoimien vuoksi mielenterveysongelmista ja –häiriöistä kärsivien ihmisten avohoidon järjestäminen on jäänyt puheiden ja huolestuneiden mielipidesivukirjoitusten tasolle, kuten esim. Helsingin katukuvasta ja uutistapahtumista voi päätellä. Muitakaan tahoja ei ole unohdettu. Säästötoimet ovat kohdistuneet koko verovaroilla ylläpidettyyn terveydenhoitoalaan. Loppuhuipentumana tulee olemaan sairaaloiden ja muiden terveysalan laitosten kehittyminen dynaamisen tehokkaiksi tuotantolaitoksiksi – elävän biomassan makkaratehtaiksi. Toisissa tuotettaisiin "laadukkaampaa meetvurstia" ja toisissa koko kansan lenkkimakkaraa. Kaikki heikosti tuottavat sairaalayksiköt saneerataan kannattamattomina pois.

Terveysteollisuuden sektorointi

Vaikuttaa vahvasti siltä, että suomalaista terveysteollisuutta ollaan jakauttamassa yhä selkeämmin kolmeen sektoriin, jotka ovat 1) syrjäytyneiden ja syrjäytettyjen sektori, 2) tuotantoelämässä mukana olevien työläisten sektori ja 3) omistavan luokan ja poliittisen eliitin sektori.

Ensimmäiseen sektoriin sijoitetut ihmiset saavat vain sen vähimmäispalvelun, joka kulloinkin katsotaan kansainvälinen kilpailukyky huomioiden heille tarpeelliseksi. Heihin ei kohdisteta kuntoutustoimenpiteitä, koska heitä ei katsota enää työmarkkinakelpoisiksi. Heidän eliniänodotteensa tulee laskemaan entisestään tulevaisuudessa.
Toisen sektorin väki saa kaiken sen tarpeellisen terveyshuollon, joka pitää heidät tuottavina yksilöinä tuotantoelämässä, mutta vain sen ajan, kun he ovat työkykyisiä tai kuntoutettavissa kohtuullisin kustannuksin takaisin työelämän palvelukseen. Suuri osa tästäkin porukasta putoaa ajallaan ensimmäiseen sektoriin mm. työttömyyden, ikääntymisen ja työuupumuksen myötä.

Kolmanteen sektoriin kuuluvat – etuoikeutetut - saavat käyttöönsä kaiken tarvitsemansa lääketieteen huipputeknologian, elinsiirrot, uuden sukupolven täsmälääkkeet ja elämän jatkuvuutta pidentävät hoitomenetelmät koko elinkaarensa ajan. Heidän eliniänodotteensa pitenee entisestään.

HUS:n säästöistä on luovuttava, koska palvelujen supistamiset uhkaavat kansalaisten terveyttä, sairaiden ihmisten tarvitsemaa hoitoa, henkilöstön työpaikkoja ja koska ne tukevat viimekädessä terveyspalveluiden yksityistämistä. Ihmisen terveys ei voi olla kauppatavaraa, koska terveydenhuolto on kansalaisen perusoikeus.

Toimitus