Eläkkeen saajat maksavat eläkekorotukset

Eläkeremonttia on mainostettu sillä, että keskimääräinen eläketaso nousee. Samalla kuitenkin eläkemenot laskevat. Miten on mahdollista maksaa suuremmat eläkkeet pienemmillä varoilla?

Temppu tehdään siten, että eläkkeitä maksetaan lyhemmän aikaa eli nostamalla ikärajaa, jolloin eläkkeelle siirrytään. Osaksi tämä toteutetaan estämällä varhempi eläkemeno lakkauttamalla varhennettu vanhuuseläke, yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke (muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen) ja vain osittain lisäämällä houkuttimia jatkaa kauemmin työelämässä. Korkeampaan eläketurvaan liittyvät houkuttimetkin maksavat viime kädessä eläkkeen saajat, koska myöhemmällä siirtymisellä aikaansaatu säästö on suurempi kuin eläkkeen korotus.

Asian markkinoiminen eläkkeiden korotuksena on puolitotuus myös muulla tavoin. Mukana on uusi elinaikakerroin. Se tarkoittaa sitä, että eläkkeitä pienennetään, kun keskimääräinen elinajan odote nousee (ennuste eläkeiästä). Aluksi tällä ei ole vaikutusta, mutta tulevaisuudessa on työskenneltävä 1 vuosi 8 kuukautta kauemmin, että saisi saman eläkkeen. Myöskin alle 65-vuotiaiden eläkkeiden indeksisuojaa heikennetään sitomalla se osittain kuluttajahintaindeksiin täyden ansioindeksisidonnaisuuden sijasta.

Uudessa systeemissä on myös mahdollista jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä, mutta siitä saa vajaan eläkkeen. Se korvaa nykyisten varhaiseläkkeiden lopettamisia, mutta nyt oikeus tulee kaikille. Tässä tehtiin varhaiseläkejärjestelmä hyvätuloisille ja varakkaille, joiden ei tarvitse välittää siitä, että eläke vähän pienenee. Sen sijaan köyhät ja kipeät joutuvat kitkuttamaan työelämässä saadakseen täyden eläkkeen. Heillä myös elinikä on lyhempi eli hyöty paremmista eläkkeistä siitä hyvästä, että on kauemmin jaksanut raataa, jää vähäisemmäksi. Mahdollisuus siirtyä eläkeputkeen poistuu 55-56-vuotiailta ja jatkossa työttömyyseläkkeen sijasta ollaan työttömyysturvan ansiopäivärahalla työttömyyseläkkeen sijasta, mutta eläke lakkaa 62 ikävuoden jälkeen karttumasta. Muutoksen uhka on lisää irtisanomisia. Rautaruukin, paperiteollisuuden ynnä muiden irtisanomiset tähtäävät vanhemman väen ajamiseen eläkeputkeen kun putkijärjestelmä on vielä nykyisellään.

Eläketurvauudistus sisältää joitain parannuksia, kuten palkattomien jaksojen eläketurvan parantaminen. Se samalla pitää sisällään kielteisiä piirteitä, jotka lisäävät eriarvoisuutta. Tältä osin paketti on jatkoa 1990-luvun eläkeleikkauksille ja terveyden ja sosiaalihuollon supistuksille. Tätä taustaa vasten ei myöskään ole selvää, että eläkeläiset lopulta saavat ”korotusporkkanat”, joilla eläkeuudistusta markkinoidaan. Ne ovat tässä vaiheessa vain lupauksia, houkuttimia, joita heilutellaan ”aasien” edellä. Verojen ja maksujen korotuksilla ynnä muilla keinoilla on helppo niistää hyöty pois. Suomessa tarvitaan eläkeremontti joka korjaa viime vuosien eläkeheikennykset ja turvaa vanhusväestölle turvatun elämäniloisen vanhuuden kansakuntamme arvostettuina jäseninä.