60-vuotta Voiton päivästä

Toukokuun 9. tulee kuluneeksi 60-vuotta toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa. Tuona toukokuun 9:n päivän vastaisena yönä v. 1945 klo 00.42 allekirjoitettiin Berliinissä sopimus Saksan ehdottomasta antautumisesta. Saksan ylimmän sodanjohdon puo-lesta sopimuksen allekirjoittivat sotamarsalkka Keitel, amiraali Friedeburg ja ilmavoimien puolesta kenraalieversti Stumpf. Neuvostoliiton ylintä sodanjohtoa edusti sotamarsalkka Zhukov, Isoa- Britanniaa marsalkka Tedder, USA:ta kenraali Carl Spaatz ja Ranskaa kenraali Delattre de Tassigny.

Neuvostoliitossa tuo päivä nimettiin Voiton päiväksi ja sota Suureksi Isänmaalliseksi sodaksi. Tänä vuonna presidentti Putin on kutsunut maailman johtajia Moskovaan ottamaan osaa sodan loppumisen muistojuhlallisuuksiin. Moskovaan saapuukin toista sataa valtioiden presidenttiä ja päämiehiä, Suomesta myös presidentti Tarja Halonen. Vain Viron ja Liettuan presidentit loistavat poissaolollaan.

Rauhanpatsaan tervaaja arvostelee juhlia
Suomessa etenkin Kokoomuksen kansanedustajat ja mepit, esim. Rauhanpatsaan tervaaja Piia-Noora Kauppi ovat paheksuneet Halosen Moskovan matkaa. He eivät vieläkään ymmärrä mitään historiasta, - sitä, että Neuvostoliitto kantoi päävastuun ja suurimman taakan fasistisen Saksan kukistamisessa. Saksan sotavoimista yli 3/4 oli sidottuna itärintamalle ja siellä ne myös tuhottiin. Neuvostoliitto itse kärsi sodassa valtavat tappiot, yli 20 miljoonaa uhria, joista 13 miljoonaa siviiliä, ja näihin lukuihin eivät sisälly sodassa invalidisoituneet. Samalla tuhoutui valtaosa maan Euroopan-puoleisen osan kaupungeista ja kylistä. Vielä sodan loppuvaiheissa Berliinin taisteluissa kaatui satoja tuhansia neuvostosotilaita. Yksinomaan Puolan alueella heitä kaatui 600.000.

Kuinka tämä voitto oli mahdollinen?
Sota on tunnetusti vaarallisinta puuhaa, mihin ihminen ylipäätään voi ryhtyä. Lisäksi se on mitä vaativinta ja raskainta työntekoa, jossa työpäivä ei lopu klo 17.00 eikä työolosuhteista juurikaan voi valittaa. On useita esimerkkejä siitä, että vain armeija, jolla on oikea motivaatio, voi voittaa sodan. Ratkaiseva tekijä toisessa maailmansodassa olikin Neuvostoliiton kansojen ja neuvostoarmeijan tahto lyödä Natsi-Saksa maan tasalle. Tuo motivaatio syntyi, kun nähtiin saksalaisten raakalaismainen käyttäytyminen siviiliväestöä ja sotavankeja kohtaan. Syntyi pyhä viha, jossa jokainen sotilas ja siviili antoivat kaikkensa - oman henkensä menettämistä pelkäämättä - Hitlerin armeijoiden lyömiseksi. Motivaatiota nostivat vielä rintamalla saadut voitot lähtien Moskovan taisteluista marras-joulukuussa 1941 ja sodan käännekohdasta Stalingradista 1942-1943. Motivaation synnyttäjänä suuri osuus oli myös Neuvostoliiton Kommunistisella puolueella, joka osasi yhdistää kansan Pyhään Sotaan Suuren Isänmaallisen Sodan hengessä.
Hitler ehkä kuvitteli pelastavansa kurjan elämänsä luottaen siihen, ettei neuvostosotilaiden motivaatio riitä enää Berliiniin asti vaan katoaa, kun entiset rajat oli saavutettu. Myös tässä hän erehtyi.

Sota karaisi neuvostokansan
Toisesta maailmansodasta ja sen taisteluista on säilynyt paljon filmimateriaalia - kiitos neuvostoliittolaisten sotakuvaajien kuten Roman Karmenin. Katsokaa niistä minkälainen on näiden Berliinin valloittaneiden sotilaiden fyysinen ja henkinen ryhti. He ovat kuin yhtenäinen urheilujoukkue, joka ei pelkää minkäänlaisia fyysisiä ja henkisiä vastuksia. Katsokaa näistä filmeistä, kuinka naiset, nuoret pojat ja tytöt tekevät uhrautuvaisesti työtä tehtaissa ja pelloilla saadakseen isänsä tai veljensä ehjänä takaisin kotiin. Katsokaa näistä filmeistä, kuinka sotilaat arvostivat komentajiaan. Vaikka tavallinen rivisotilas tietää vain vähän sodan tai taistelun yleisestä kulusta, neuvostosotilaat - suunnattomista tappioista huolimatta - luottivat marsalkkoihinsa. Päälliköt olivat aina sotilaiden suuren juhlinnan kohteita, kun voitto taistelussa vihdoin oli saavutettu.

Neuvostoarmeijan saavutuksia yritetään mustamaalata
Kaikenlaiset revansistit ja kapitalisteja palvelevat historioitsijat yrittävät kuvata neuvostoarmeijan ryösteleväksi ja raiskaavaksi roskasakiksi. Sellainen kuvaus voisi sopia paremminkin USA:n armeijaan. USA:n armeijalla on ollut todistettavasti tällaista käyttäytymistä. On suorastaan sairasta väittää, että neuvostoarmeija meni Berliniin lähinnä raiskaamaan naisia! Tällaiset heittelyt laittavat niiden tekijät naurettavaan valoon.

Yksi tapa vähätellä neuvostoarmeijan voittoa oli nimetä 9. toukokuuta Eurooppa-päiväksi. Olkoot Euroopalla oma päivänsä, mutta nyt se on aivan tarkoitushakuisesti sijoitettu Voiton päivälle.

Myös suomalaisten on syytä juhlia Voiton päivää
Mikään ”erillissota”, jota maamme oikeisto ja ylin johto haluavat helliä puhuttaessa ns. jatkosodasta, ei olisi avannut Suomen työtätekevälle kansalle mahdollisuutta saada uudistuksia sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, työlainsäädäntöön jne. Tosiasia on, että vain Voitonpäivä, Neuvostoliiton voitto Natsi-Saksasta avasi Suomessakin tien työväenluokan poliittisille oikeuksille ja teki mahdolliseksi hyvinvointivaltion perusteiden luomisen. Nyt kun Neuvostoliittoa ei enää ole, myös hyvinvointivaltiota kapitalisteille tarpeettomana Suomessa puretaan.

Reijo Katajaranta