EU:n perustuslaista saatava kansanäänestys

EU:n perustuslaki on tullut vaiheeseen, jossa jäsenmaat alkavat ottaa siihen kantaa. Voimaan se tulee sen jälkeen kun se on kaikissa jäsenmaissa ratifioitu. Tämä vaihe tulee tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alkupuolella.
EU:n perustuslain läpimeno edellytti alun perin, että kaikkien jäsenmaiden tuli hyväksyä se. Sittemmin on esitetty, että perustuslaki voi tulla hyväksytyksi, vaikka joku jäsenmaista sen hylkäisikin, kunhan vain keskeiset EU-maat sen hyväksyvät. Noin kymmenessä EU-maassa on päädytty kansanäänestykseen perustuslaista. Ensimmäisenä perustuslaista äänestää Ranska, jossa kansanäänestys pidetään 29. toukokuuta.

Suomessa ei aiota järjestää kansanäänestystä. Perusteluja siihen on esitetty monia. Ensiksikin on sanottu, ettei kansa ymmärrä perustuslakia. Se on liian pitkä, että kansa sen lukisi läpi. Parempi antaa perustuslain hyväksyntä eduskunnalle. Toiseksi sanotaan, että perustuslaista ei voida onkia esille yhtä ainoaa kysymystä, johon vastaamalla KYLLÄ tai EI, kanta koko perustuslakiin tulisi yksiselitteisesti selvitettyä. Kolmanneksi sanotaan, että kansa ei kuitenkaan äänestäisi perustuslaista, vaan kokonaan jostain muusta kuten hallituksen kansansuosiosta, työttömyydestä tai muusta poliittisesta kysymyksestä.

Kansanäänestyksen vastustajien perustelut ovat huteria. Kansa ymmärtää perustuslain keskeiset pykälät, jos ne vain sille suomen kielellä selitetään. Ei tarvitse kuin lukea perustuslain muutamat keskeiset pykälät, kun jo selviää, että perustuslain kautta annamme poliittisen päätösvallan ja lainsäädäntövallan lopullisesti pois itseltämme. Samoin menettäisimme oikeutemme jopa ulko- ja puolustuspolitiikkaan eikä valta Suomessa silloin enää olisi kansalla. Eduskunnalla ei ole mitään oikeutta antaa kansalle kuuluvaa valtaa pois kansalta.

Kansanäänestystä puoltaa myös se, että vuoden 1994 neuvoa-antavan EU-kansanäänestyksen jälkeen silloin esitetyn ratkaisun sisältö on olennaisesti muuttunut. Suomen markka lopetettiin kansan mielipidettä kysymättä eikä eduskunta ole edes säätänyt lakia omasta rahasta ja itsenäisestä rahapolitiikasta luopumisesta.

Ranskassa ollaan siis järjestämässä kansanäänestystä. Nyt reilu kuukausi ennen äänestystä perustuslain hyväksyminen on siellä suurissa vaikeuksissa. Vastustajien määrä kasvaa ollen jo 55%. Kannattajia on enää 45%. Ranskalaiset epäilevät perustuslaissa mm. palveludirektiivin läpimenoa ja EU:n itälaajenemisen aiheuttamia kustannuksia.

Jos EU:n perustuslaki kaatuu Ranskassa, koko EU on uudessa tilanteessa. Miten EU siitä selviää, jäänee nähtäväksi. Painetta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomessa on joka tapauksessa myös nostettava.