Haapajärven kunnallispolitiikassa edistystä - paljon on kuitenkin vielä tehtävää

Viime Kansan äänessä selostettiin yleisesti Haapajärven kunnallista tilannetta. Virkamiesten valta on Haapajärvellä muiden kuntien tavoin kasvanut vuosi vuodelta, mutta muutoksia on jo alkanut tapahtumaan.

Aikaisempina vuosina oli luonnollista, että kuntalaisia edustavat lautakunnat toteuttivat esim. omien vastuualueidensa henkilöstöjen valinnat. Muutamia vuosia sitten tapahtui muutos, jossa valtuuston jäsenet ryhtyivät syytämään valtaansa virkamiehille, jotka sitä kyllä mielellään ottivat vastaan. Tämä oli kätevää, sillä virkamiehet eivät ole vastuussa kuntalaisille, joten heidän ei tarvitse ajatella päätöstensä poliittista vastuuta.

Haapajärvellä erityisesti sivistystoimi on ollut kovien paineiden alaisena. Kuntalaisten taholta tulleet vaateet vastuun ottamisesta takaisin lautakunnalle on virkamiesten taholta auttamattomasti torpedoitu, mutta tämän vuoden maaliskuussa asioihin tuli täyskäännös.

Muutamana viime vuotena sivistyslautakunta on yrittänyt ottaa takaisin oikeuden mm. saada valita koulujen ja kulttuuritointen henkilöstöt. Suunnitelmat on aina haudattu sivistyspuolen virkamiesten kovan vastustuksen vuoksi. Allekirjoittanut teki maaliskuun sivistyslautakunnan kokouksessa aloitteen henkilöstön nimitysoikeuden siirtämisestä jälleen takaisin lautakunnalle. Ehdotus sai kovan tuomion virkamiehiltä, mutta lautakunnan jäsenet itse olivat lähes yksimielisesti tämän aloitteen takana. Lautakunnan jäsenet niin oikealta kuin vasemmaltakin ymmärsivät, että kunnallinen kansanvalta ei toteudu ilman lautakunnan aktiivista osallistumista oman toimialueensa asioihin. Sivistyslautakunnassa tapahtuneen käänteen myötä myös Haapajärven perusturvalautakunta “otti härkää sarvista” ja palautti myös itselleen takaisin oikeuden nimittää jälleen perusturvapuolen henkilöstön. Näiden toimenpiteiden ansiosta henkilökunnan valinta tapahtuu jälleen usean henkilön toimesta ja näin se edustaa mahdollisimman monen kuntalaisen toivomuksia. Tavallaan muutos helpottaa myös virkamiesten työtä, sillä heidän ei enää yksin tarvitse setviä vaikeita henkilöstövalintoja.

Kyläkoulupolitiikka on Haapajärvellä jälleen noussut otsikoihin. Vuonna 2004 Haapajärven kaupunki päätti lakkauttaa vireän ja aktiivisen Kuusaan kyläkoulun perusteluinaan siitä koituvat “säästöt”. Kuusaan kyläläiset ovat itse vastustaneet kovasti koulunsa lakkauttamista, mutta tämä ei kaupunginvaltuustoa hetkauttanut. Tämän vuoden alussa useat valtuutetut kuitenkin tekivät aloitteen Kuusaan kyläkoulun toiminnan jatkamisesta ja säilyttämisestä. Asian käsittely on edelleen kesken, mutta kamppailua Kuusaan kyläkoulun säilyttämiseksi ei ole vielä loppuun käyty.

Haapajärvellä on voimassa nk. “Talouden tasapainottamisohjelma” jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä Haapajärven talous on saatava kuntoon. Useat tahot näkevät, että mm. kyläkouluja lakkauttamalla säästöjä saadaan aikaiseksi. On puhuttu jopa viiden kyläkoulun lakkauttamisesta lähivuosina. Se on varmaa, että tällaisista toimenpiteistä säästöjä syntyy. Mutta se ei ole ollenkaan varmaa, pysyvätkö kylämme enää elinvoimaisina ja haluaako tänne enää kukaan jäädä tulevaisuudessa.

Säästöjä Haapajärvellä on tulevaisuudessa tehtävä talouden saamiseksi kuntoon. Mutta säästöjen on kasauduttava pienien kohteiden saksimisesta, ei massiivisen giljotiinin käytöstä. Säästöjen täytyy tapahtua järkevästi niin, ettei se kosketa yhtäkään kuntalaista konkreettisesti tai että yhdenkään kuntalaisen työpaikka olisi uhattuna.

Antti Siika-aho,
kaupunginvaltuutettu

Helsinki tarvitsee peruspalveluohjelman

Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi valittu Jussi Pajunen on kertonut olevansa ylpeä siitä, että kaupunki käytti viime vuoden lopussa julkisiin palveluihin vähemmän rahaa kuin kolme vuotta sitten. Tämä kuvastaa Helsingin kokoomuslaisen johdon suhtautumista julkisiin palveluihin. Samalla se kertoo kuilusta asukkaiden enemmistön odotusten ja päätöksenteon välillä.

Uusi kaupunginvaltuusto aloitti kautensa keskustelulla ensi vuoden talousarvion raameista. Periaatteessa se olisi antanut mahdollisuuden rakentaa uudenlaista suhdetta asukkaiden ja päätöksenteon välille. Kaupunginhallituksessa istuvat ryhmät olivat kuitenkin sopineet, että valtuustossa ei tehdä mitään muutoksia virkamiesjohdon valmistelemaan budjettiraamiin. Viime vuosina kokoomuksesta vasemmistoliittoon ulottunut budjettisopu jatkui.

Peruspalvelujen alibudjetoiminen lopetettava

Suomen kommunistisen puolueen ja asukaslistan valtuustoryhmä esitti sosiaali-, terveys-, opetus- ja muiden peruspalvelujen alibudjetoimisen lopettamiseksi budjettiraamiin 100 miljoonaa euroa lisää. Helsingillä on rahaa parantaa palveluja, vaikka valtiovalta onkin leikannut kuntien rahoitusta.

Kaupungin kassavarat ovat kasvaneet syksyn 2002 noin 200 miljoonasta jo lähes 600 miljoonaan euroon. Helsinki on muuttunut valtionosuuksien tasauksessa 120 miljoonan euron nettomaksajasta yli 70 miljoonan saajaksi. Vaikka kaupunki on joutunut ottamaan lainaa, sillä on yhä lainasaatavia enemmän kuin velkoja. Helsingin talous on ylijäämäinen, kun otetaan huomioon myös sen liikelaitokset. Pelkästään Helsingin Energia teki viime vuonna lähes 200 miljoonan liikevoiton.
Budjettiraamista oli jätetty kokonaan pois liikelaitosten voittovaroista tehtävät siirrot muiden palvelujen rahoittamiseen. Näin siitä huolimatta, että tekninen lautakunta oli esittänyt siihen 100 miljoonaa Energian voitoista. Näin kaupungin talous saatiin näyttämään harhaanjohtavasti alijäämäiseltä. Tällä perusteltiin palvelujen alibudjetoimisen jatkamista.

Palvelujen rahoitusta leikataan myös sillä, että kiinteistövirasto perii kaupungin omissa tiloissa toimivilta päiväkodeilta, kouluilta, sairaaloilta ja muilta palveluilta markkinavuokria. Kaupungin tilintarkastajana pitkään toimineen Lea Krankin Pro kuntapalvelut –verkostolle tekemien selvitysten mukaan kiinteistövirasto perii näin 150 miljoonaa euroa ylimääräistä. Kaupungin sisäisissä vuokrissa pitäisikin palata omakustannusperusteisiin.

Kilpailuttaminen kulissi yksityistämiselle

Budjettiraameissa edellytetään kunnan palvelujen rajoittamista vain ”ydintehtäviin” ja palvelujen kilpailuttamisen lisäämistä. Esitys kaupungin kiinteistö-, ruoka-, siivous- ja turvapalveluista vastaavan Palmian kilpailuttamisesta on esimerkki siitä, miten kilpailuttaminen on vain kulissi julkisten palvelujen yksityistämiselle.

Kaupungin itse tilaama Nordic Adviser Groupin konsulttiselvitys osoittaa, että Palmian toimialalla ei ole edellytyksiä aidolle kilpailulle (ks. www.skp.fi/hakanen). Markkinoita hallitsevat muutamat ISS:n, Sodexhon, Amican ja L&T:n kaltaiset kansainvälisesti toimivat suuryhtiöt. Palmia on tuomittu häviämään suuren osan kilpailuista siksi, että kunnan palkkataso on sivukuluineen 15-22 % korkeampi kuin yksityisillä, jotka polkevat työehtoja muun muassa pätkätöitä teettämällä. Palmialla on sosiaalisin perustein työllistettyjä, vajaakuntoisia työntekijöitä 250.

Vaihtoehto yksityistämiselle

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä vastustaa Palmian kilpailuttamista. Vammaiskuljetusten kilpailuttamisen katastrofaalisten seuraukset ovat varoittava esimerkki siitä, mihin julkisten palvelujen alistaminen kaupalliselle voitontavoittelulle johtaa. EU:lle esitetty perustuslaki ja palveludirektiivi uhkaavat vain lisätä kilpailuttamisen ongelmia.
Julkisten palvelujen karsimisesta, kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä on siirryttävä takaisin palvelujen kehittämiseen pääsääntöisesti kunnan omana toimintana. Jokaiselle ihmiselle kuuluvista peruspalveluista ei saa tehdä kauppatavaraa.

Yrjö Hakanen
SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu
yrjo.hakanen@skp.fi