Valtio jatkaa kansan ja kuntien kurjistamista

Hallitus piti valtion budjetin kehysriihensä torstaina 10. maaliskuuta. Siinä päätettiin budjetin linjoista vaalikauden loppuun. Seuraavat eduskuntavaalit ovat maaliskuussa 2007. Hallitus jatkaa suunnitelmiensa ja ohjelmansa mukaisesti uusliberalistisella kiristyslinjalla. Uusia tuloja budjettiin ei tuoda, kuten ei ole aikoihin tuotu.

Suomen talous on kasvanut kymmenen vuotta vauhdilla. Se ei ole auttanut valtion taloutta. Päinvastoin. Rahaa on otettu pois valtion budjetista. Se on siirtynyt kapitalistien taskuihin. Vuonna 1997 valtion budjetin loppusummaksi – Ahon ja Lipposen hallitusten julmien leikkausten jälkeen – jäi 191 mrd. markkaa eli euroissa 32,1 miljardia euroa. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin hallitus on päätynyt, että vuosien 2006- 07 budjetit pidetään 30 miljardin euron raameissa. Valtion budjetista on siis häipynyt taivaan tuuliin nimellisesti 2,1 miljardia – reaalisesti 2,5 miljardia euroa. Vuoden 1993 jälkeen julkisia menoja on leikattu ainakin 20 miljardia euroa!

Valtion budjetissa ei ole rahaa toisaalta joukkotyöttömyyden aiheuttaminen lisämenojen vuoksi ja toisaalta siksi, että yritysten sekä pääomatulojen veroja on alennettu puoleen. Siksi valtio on leikannut kovalla kädellä menojaan mm. vähentämällä kuntien valtionosuuksia. Tekojensa seurauksista valtio syyttää nyt kuntia moittimalla niitä huonosta rahan käytöstä. Se vaatii kunnilta parempaa tehokkuutta. Uudesta tehokkuudesta Vantaan kaupunki on yksi esimerkki. Se havittelee koulutuksesta 1,6 miljoonan ja sosiaalimenoista 9 miljoonan euron vuotuisia pysyviä säästöjä.

Valtion toimenpiteiden vuoksi, kaikki kunnat ovat Vantaan kanssa samassa pakkosäästämisen kurjuudessa. Demokratian nimissä poliittisten päättäjien pitäisi olla hallituksessa ja eduskunnassa hoitamassa kansan asioita. Kansa on unohdettu. Se on korvattu Nokian, Koneen, Outokummun, paperiteollisuuden jne. globaalien suuryritysten asioiden hoitamisella. Globaalit suuryritykset eivät tarvitse suomalaista hyvin koulutettua ja tervettä kokonaista kansaa. Siksi koulutusta ja sosiaaliturvaa voi supistaa ja säästön lahjoittaa verohelpotuksina suurituloisille ja suuryrityksille.

Globaalit suuryritykset valtion erityis-suojeluksessa
Hyvinvointivaltion tehtävät poliitikot ovat hylänneet. Yhä suuremman osan ihmisten työllä luoduista arvoista lahjoitetaan valtion piilotukiaisilla ja verohelpotuksilla globaalien suuryritysten ja niiden suuromistajien voitoiksi. Tämä kaikki on tapahtunut vapaakaupan, EU:n ennakkoehtojen vuoksi. Näiden ehtojen toteuttaminen alkoi hiljalleen vuonna 1985 Sorsan (sd) hallituksen aikana.

Sen varsinainen toteutus käynnistyi 1987 eduskuntavaalien jälkeen, kun Kokoomus sai vaalivoiton ja Holkeri (kok) muodosti hallituksen. Siitä alkoi, kuten Holkeri ilmoitti, talouden hallittu rakennemuutos. Sen seurauksena maan valtasi joukkotyöttömyys. Suomalainen työllistävä pääoma vietiin pois maasta. Nyt niitä on ulkomailla lähes 250 miljardia euroa. Siellä työllistetään ulkomailla satojatuhansia halpatyöläisiä. Halpatyön ja mielettömien voittojen vuoksi yritykset eivät sijoita Suomeen, vaikka Suomi on noteerattu maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi.

Vuonna 2004 suomalaisten suuryritysten, ilman Nokiaa, tulos parani kolmanneksella. Nämä 32 suurinta yritystä jakoivat omistajilleen osinkoja huikeat 4,8 miljardia euroa. Se on jokseenkin sama määrä kuin kuntien valtionosuudet yhteensä. Suurpääoma on harvojen omistama ja sananmukaisesti suuri ja se kasvaa nopeasti valtion erityisessä suojeluksessa. Saamastaan suojelusta huolimatta tai sen vuoksi sitä ei käytetä Suomen kunta- eikä muuallakaan kansantaloudessa.
Tänään ei eduskunnalla eikä ay-liikkeellä ole poliittista tahtoa eikä selkärankaa, että suomalainen pääoma pantaisiin palvelemaan kansantaloutta mm. kuntia ja työllisyyttä. Siksi kasvavat voitot ja pääomat valuvat ulkomaille ja ulkomaisille sijoittajille.

Hallitus pyrkii matalapalkkaisen työn lisäämiseen
Hallituksen kehysriihi sopi myös yhteistä pyrkimyksestä pienipalkkaisen työn lisäämiseksi. Hallitus muuttaa työmarkkinatuen siten, että 500 työttömyyspäivän jälkeen, työtön menettää sen, jos hän ei ota vastaan mitä tahansa tarjottua koulutusta tai tukityötä. Koulutus ja tukityö eivät ole suuripalkkaista vaan lähellä työmarkkinatukea. Kaiken lisäksi hallitus tukee pienipalkkaisen työn tekemistä 150- 200 miljoonalla eurolla alentamalla työnantajamaksuja myöhemmin sovittavalla tavalla.

Ainoat asiat, jotka budjetissa kasvavat, ovat tutkimus- ja tuotekehittely yhteensä sekä Suomen Akatemian tutkimusrahat.

Elinkeinoelämän keskusliitolle ei tämäkään riittänyt
Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) mukaan hallituksen budjettikaavailut ovat oikeansuuntaisia. Mutta EK:n mielestä ”tutkimusmäärärahojen lisäys tulisi suunnata pääsääntöisesti aloille, jotka ovat yritysten kilpailukyvyn ja kansantalouden kasvun kannalta keskeisiä”. Ne tulisi siis ohjata suoraan suuryrityksille – ei Akatemialle, yliopistoille eikä korkeakouluille. EK valittaa myös sitä, että hallitus ei antanut lisärahaa oppisopimus- ja muuhun aikuiskoulutukseen. Se olisi halunnut yritysten käyttöön lisää ilmaista, valtion maksamaa työvoimaa.

Kansa valtion erityis-suojelukseen
Harvojen omistamalla globaalilla suurpääomalla on kykyä ja voimaa huolehtia itsestään. Tänään se voima puuttuu palkkatyöläisiltä, kansalta. Suurpääoman suojelusta on siirryttävä palkkatyöläisten, koko kansan erityis-suojeluun – kansan toimeentulon ja koulutuksen parantamiseen.
Linjan muuttamiseen poliitikot eivät oma-aloitteisesti taivu. Heidät voi taivuttaa vain kansan yhteinen tahto – tahto, joka ilmaistaan näkyvästi ja kuuluvasti!

Reijo Katajaranta
Kai Kontturi