Hallitus vetää opiskelijoilta mattoa alta

Opiskelijat ovat viime aikoina osoittaneet mieltään näyttävästi. Kysyimme teologian opiskelija Vili Lehtorannalta, mistä oikein on kyse?

Vili Lehtoranta: Periaatteessa kyse on siitä, että hallitus on hylännyt opintotukijärjestelmän parantamisen. Sen sijaan hallitus kehittää opintotukea lainapainotteiseen suuntaan, vaikka hallitusohjelmassa luvataan kohentaa opiskelijoiden mahdollisuutta täysipäiväiseen opiskeluun. Samalla opetusministeri esittää opiskeluajan rajaamista.

Vuonna 1996 ammattikorkeakouluopiskelijat nostettiin yliopisto-opiskelijoiden tavoin korkeimman opintotuen piiriin. Vuonna 2000 opiskelijoiden asumisen tukea yhtenäistävän uudistuksen yhteydessä asumislisän korvausaste korotettiin 67 prosentista 80 prosenttiin. Asumislisää saavan opiskelijan tuki nousi silloin keskimäärin 30 euroa.

Mutta nyt hallitus on varannut opintotuen kehittämisen kohdalle nolla euroa. Vaikka hallituksen selvitysmies ehdotti asumistuen vuokrakaton korottamista 252:een euroon, tämä torjuttiin viime syksyn valtion budjetin yhteydessä.

Hallitus tarjoaa opintolainan takaisinmaksuun pientä verohyvitystä. Se olisi tietysti hyvä juttu niille, joiden on lainaa ollut pakko ottaa, mutta parempi olisi kehittää edellä mainittuja täysipäiväisen
opiskelun mahdollisuuksia. Yksi parannus (eli lisärahaehdotus) olisi asumistuen alueellistaminen, mikä pk-seudulla tarkoittaisi eräänlaista Helsinki-lisää asumisen kalleuden vuoksi. Muualla
maassahan pelkällä opinto +asumistuella tulee paljon paremmin toimeen, minkä johdosta pk-seudun opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa muihin nähden.

Niillä opiskelijoilla, joilla on lapsia, on luonnollisesti vielä vaikeampi opiskella täysipäiväisesti.