Sosialistinen rakennustyö etenee Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa

Korean Demokraattisella Kansantasavallalla on ollut viimeksi kuluneella vuosikymmenellä merkittäviä ongelmia omavaraisen elintarviketuotannon kehittämisessä. Usean vuoden ajan on kuitenkin jo menty parempaan suuntaan – eikä vähiten siksi, että jokainen Korean kansalainen on osallistunut kykynsä mukaan maansa elintarvikeomavaraisuuden nostamiseen tähtääviin projekteihin.
Vaikka elintarvikkeista on edelleen vajaatuotantoa, tulevaisuus on valoisa, sillä Korean elintarviketuotantoa ei uhkaa porvarillinen pikavoiton- ja omaneduntavoittelu. Seuraavassa pari esimerkkiä vuoden 2004 aikana loppuunsaatettavasta elintarviketuotantoa kehittävästä projektista, jotka perustuvat alueen asukkaiden saumattomaan yhteistyöhön.

Uutta viljelysmaata vuorovesialueesta
Viljelymaan laajentaminen Korean länsirannikon vuorovesialueille on merkittävä saavutus elintarviketuotannon parantamiseksi. Viime vuosina on kampanjoitu monin tavoin vuorovesialueiden ottamiseksi maatalousmaaksi Korean laajalla rannikkoalueella. Projektit ovat saaneet aikaan useiden uusien maatilojen perustamisen näille vesijättömaille.
Eteläisen Phyonganin provissin ihmiset aloittivat oman projektinsa viime vuonna, kohteena Onchon alueella sijaitseva Kumsongin vuorovesialue. Projekti on suuruudeltaan valtava. Maata on poistettu 1 366 500 kuutiometriä, kuivatus ja kastelukanavia on rakennettu 150 kilometriä, kalliota on siirretty 10 000 kuutiometriä ja penkereitä on rakennettu 44 kilometriä.

Hankkeen pääasiallisena työvoimana ovat olleet lähiseudun kaupungeista tulleet nuoret sekä alueen teollisuustyöläiset. Hankkeen toteutumisen aikataulussaan on varmistanut paras käytettävissä oleva tekniikka.
Hankkeen jouhevan etenemisen on varmistanut toisaalta asiantunteva johto ja toisaalta lähiseudun kaupunkien, maakunnan ja alueen teollisuuslaitosten tuki kaikkien esiin tulleiden ongelmien ratkaisemisessa.
Kunhan rakennustyöt saadaan päätökseen alueen maatalousmaaksi soveltuva alue kasvaa merkittävästi. Vuorovesialueiden saattamisella maatalousmaaksi on kaiken kaikkiaan suuri merkitys ruuantuotannon omavaraisuuden kohottamiselle.

230 hehtaarin kalankasvatuslaitos valmistui
Laajamittainen kalankasvatuslaitos valmistui Waudon alueelle Nampoon. Laitoksen vedensaanti on turvattu erinomaisesti ja kalojen ruokinta on tieteellisen tarkasti valvottua. Rehuna hyödynnetään mikro-organismeja, luonnonravintoa ja lähiseudulla kasvatettavien sikojen ja ankkojen ihmisravinnoksi kelpaamattomia osia. Rehunvalmistuksesta huolehtii vastavalmistunut rehutehdas. Laitoksen tuotanto on ajanmukaisesti tietokoneistettu.
Kalanviljelylaitoksen alue on luonnoltaan hyvin viehättävää ja kaunista. Alueelle on rakennettu kaksisataa uutta asuntoa laitoksen työntekijöille.

Kalanviljelylaitoksen rakentamista vastasivat läheisen Nampon kaupungin asukkaat. Rakennusalueelta jouduttiin kuljettamaan pois 2 miljoonaa kuutiometriä maata, alueelle rakennettiin 300 rakennusta, 10 pumppuasemaa ja yli 100 kasvatusallasta. Joko kaupunki osallistui rakentamiseen kaupungin puoluekomiteoiden ohjauksessa. Alueen teollisuuslaitokset toimittavat kaikki rakentamiseen tarvittavat materiaalit ja välineet.

Hankkeen suunnittelijat ja johto teki parhaansa, jotta hankkeessa voitiin hyödyntää uusinta ja parasta käytettävissä olevaa teknologiaa. Tiedemiehet vastasivat tarvittavien rehujen kehittelystä.

Mainitsemisen arvoista on myös se, että monet hankkeen luomat innovaatiot ovat peräisin nuorilta kansalaisilta. Nuoret rakentajat ottivat ratkaistavakseen kaikkein vaativammat haasteet, joita rakentajat kohtasivat. Tämän saumattoman yhteistyön ansiosta Nampon alueella on tänä päivänä toiminnassa 230 hehtaarin laajuinen kalanviljelylaitos.

Korea-lehdestä kääntänyt ja toimittanut
Juha Kieksi