Näin elantolaisten omaisuus hukattiin

Elannon varat, kun velat on vähennetty, olivat 98 miljoonaa euroa. Summa on 700 euroa aktiivijäsentä kohden. Summa on 20 kertainen verrattuna 35 euron osuusmaksuun. Elannon todellinen arvo oli suurempi ottaen huomioon sen merkittävä asema kauppapaikkojen haltijana ja kaupallisena organisaationa. Arvio 1000 euroa jäsentä kohden ei ole varmastikaan liioiteltu.

Elannon varat, kun velat on vähennetty, olivat vuonna 1990 kirjanpidossa lähes 193 milj. euroa eli kaksinkertaiset. Markoissa tämä oli runsaat 1,1 miljardia. Mihin on haihtunut puolet miljardiomaisuudesta markoissa eli tuo 95 milj. euroa?

Elanto myi omaisuuttaan alihintaan. Tästä on aiheutunut menetystä nykyhintatasolla 58 milj. euroa. Esitin vuonna 1995, että Elanto ei myisi asuntojaan, koska hinnat ovat alimmillaan ja hinnat ovat kääntymässä nousuun. Nyt asuntojen hinnat ovat nousseet yli kaksinkertaisiksi. Samoin Elannon 90-luvun puolella alihintaan myymien kiinteistöjen hinnat ovat nousseet. Tein asiasta laskelmat edustajistolle vuonna 2000. Tässä olen ottanut huomioon, että hinnat ovat sen jälkeen edelleen nousseet. On tietysti eri asia, saako täyttä hintaa, mutta puoleen hintaan myyminen on lahjoittamista.

Toiseksi Hakan konkurssissa Elanto menetti noin 35 milj. euroa osuuttaan Hakassa. Tästä ja omaisuuden alennusmyynnistä omaisuuden puolittuminen lähes kokonaan selittyykin. Lisäksi on joukko muita virheitä kuten KOP:n osakkeiden osto ylihintaan ennen kriisin puhkeamista.

Omaisuuden myynti alihintaan on ollut Elannon traagisin virhe sen jälkeen, kun omaisuutta hukattiin 1980-luvulla myymällä peltomaan ja joutomaan hinnalla Backaksen kartanon maita, joilla aikoinaan laidunsi Elannon valtava karja ja lainehti vilja. Alennushinnalla myytiin 2,5 km kertaa 3 kilometrin huippuarvokas alue Tuusulan tien länsipuolella Vantaan joen ja lentokentän välisellä alueella, jolla on esimerkiksi Kartanonkosken asuma-alue, Aviapolar ja paljon liike- ja asuinrakentamista. Osa oli myyty aiemmin lentokenttää varten.

Näin on hukattu 99 vuoden aikana koottu Elannon ja edistyksellisen työväenliikkeen omaisuutta. Tilinpäätöksistä nähdään, että Elannon varat ovat 37 % HOK-Elannon yhteisistä varoista ja HOK:n vastaavasti 63 %. Ilman 1990-luvun omaisuuden menetyksiä Elannon varat olisivat edelleen suuremmat kuin HOK:n puhumattakaan Backas-maiden myynnistä.

Kaikesta huolimatta Elanto oli selvinnyt konkurssikuilun partaalta jäsenten tuella ja sen arvo oli yllä mainitsemani 1000 euroa jäsentä kohden. Vielä vuoden 2003 alussa Elannon edustajistolla oli seminaari, jossa edustajien ryhmätyönä suunniteltiin itsenäisen Elannon tulevaisuutta. Vain kaksi kuukautta tämän jälkeen johto toi edustajistolle esityksen itsenäisen Elannon lopettamisesta ja ajoi sen läpi kritiikistä ja vastustuksesta huolimatta. Pidin osaltani kaikissa vaiheissa huolen, ettei päätöksiä tehty yksimielisesti ja tästä syystä kolme edustajaa jätti myös eriävän mielipiteen tili- ja vastuuvapauden myöntämiseen itsenäisen Elannon viimeisessä edustajiston kokouksessa 30.3.2004 Elannon perinteikkään pääkonttorin juhla- ja kokoussalissa Hämeentien ja Kaikukadun kulmauksessa. Kokous pidettiin rakennuksessa, jonka vierellä aloitti leipurien Elanto vuonna 1905 jotta työväelle saataisiin hyvää ja hinnaltaan edullista leipää. Itsenäisen Elannon alasajon perimmäinen syy on edistyksellisen työväen osuustoiminnan aatteen ja jäsenvallan hylkääminen, koska sen väitettiin olevan ristiriidassa kaupallisten liike-elämän tavoitteiden kanssa. Samalla kun hukattiin sosiaalinen näkökulma, hukattiin mahdollisuus tarttua uusiin haasteisiin, reiluun kauppaan, eettisyyteen ja ekologisuuteen, terveellisiin tuotteisiin ja kotimaisuuteen.

Pekka Tiainen
Elannon edustajiston jäsen 1992-2003
Kirjoitus perustuu puheenvuoroon viimeisessä edustajistossa 30.3.2004