Marxilainen analyysi ei edellytä EU-vaalien boikottia

Ruotsin kommunistisen puolueen Riktpunkt- lehdessä puolueen puheenjohtaja Jan Jönsson kehottaa boikotoimaan ensi kesän EU- vaaleja. Artikkelissaan “Boikotoi EU-vaaleja” Jan Jönsson esittää EU:sta varmasti oikean marxilaisen analyysin. Hän toteaa, että “parlamentti on EU:n demokraattinen julkisivu, joka edustaa monopolikapitalistien diktatuuria yli työtätekevän kansan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten etujen”.

Jönsson toteaa, miten EU on suurpääoman hanke edellytysten luomiseksi ympäri maailmaa tapahtuvalle suurpääoman voittojen metsästykselle. Jönsson esittää EU- kehityksen olevan identtistä vanhan imperialismin kanssa ja osoittaa, että tulos EU:n laein kiinnitetystä politiikasta on myös Ruotsin kansanvastainen yhteiskunta ja talouspolitiikka. Se arvio minkä Jönsson artikkelissaan esittää on varmasti totta. Tämän saman marxilaisen arvion olemme mekin Suomessa tehneet EU- kehityksestä ja samoin perustein perustelimme EU- vaalien boikotointia jo vuoden 1996 EU:n parlamentin vaaleissa. Artikkelinsa lopussa Jönsson toteaa: “Todellisella EU:ta vastustavalla oppositiolla ei ole mitään syytä näytellä tätä näytelmää, jota EU-parlamenttivaalit ovat, se vain lahjoittaa laillisuuden kaavun suurpääoman ja monopolien jatkuville vaatimuksille vallasta. Ei, käyttäkäämme vaaliliikettä työskennelläksemme boikotin puolesta parlamenttivaaleissa...”

Boikotti ei edusta leniniläistä taktiikkaa
Tässä kohdassa haluamme todeta, että vaikka boikottikehoitus saattaa tuntua marxilaisen EU- analyysin jälkeen itsestään selvältä johtopäätökseltä, ei se tässä kuitenkaan edusta leniniläistä linjaa. Me kritisoimme EU- vaalien boikottipäätöstä Kommunistisessa Työväenpuolueessa (KTP) jo vuosien 1996 ja 2000 EU-parlamentin vaaleissa, vaikka myönnyimmekin tähän päätökseen.

Nyt KTP:n hajottua taktiikkaa koskeviin erimielisyyksiin, on tämän jälkeen perustettu Kommunistien Liitto ottanut boikottiin kielteisen kannan. Klassillisena esimerkkinä boikotista oli, kun Venäjällä bolshevikit kehottivat vallankumouksellisen nousun oloissa kansaa boikotoimaan vaaleja tilanteessa, ettei Venäjän vallankumous siirtyisi monarkistisen perustuslain tielle.

Tämä tapahtui vallankumouksellisen nousun oloissa. Mutta tilanteessa, jossa ei ole vallankumouksellista nousua on aktiivinen boikotti Leninin mukaan merkityksetön ja silloin tulee valita historian “mutkitteleva tie”. Käytännössä boikotti on hyvin erikoisen tilanteen taistelukeino, jossa kansanliike konkreettisesti osoittaa tottelemattomuutta kapitalistien politiikkaa vastaan. Tänään meidän kommunistien on tunnustettava se tosiasia, että boikottikehotukseen riittävää yhteiskunnallista tilannetta ja joukkoliikettä ei todellisuudessa ole.

EU:n kaataminen merkitsee demokraattista kumousta
Nyt täytyy nähdä, että EU on sama asia, kuin nykyinen kova pääomapiirien etujen mukainen monetaristinen talouspolitiikka. Jos oikeasti haluamme torjua EU:n, tulee meidän vaihtaa nykyinen monetaristinen talouspolitiikka demokraattiseen talouspolitiikkaan ja samanaikaisesti tulee ylikansallisen pääoman valta vaihtaa kansanvallaksi. Ymmärrämme, että tällainen kapitalistisenkin yhteiskunnan sisällä tapahtuva vallanvaihto ylikansalliselta suurpääomalta demokraattisille voimille tarvitsee tuekseen ainakin yhtä suuren joukkoliikkeen, kun mitä Venäjällä vaati v. 1905-06 estää porvarillis- demokraattisen vallankumouksen suuntautuminen monarkiaa tukevan perustuslain suuntaan. Tällaista liikettä meillä ei ole, vaan sen luominen on meillä edessämme.

Tulee valita “historian mutkitteleva tie”
Boikotti on verrattavissa rintamahyökkäykseen t. historian suoraan tiehen. Tällainen taktiikka vaatii voimia ja joukkoja. Kun niitä ei ole, tulee valita historian mutkitteleva tie, joka on verrattavissa kompromisseihin. Tästä jo Engels kirjoitti artikkelissaan “Kommuunin pakolaisille” seuraavasti: “Kysymys on siitä, että käsitetään selvästi proletariaatin todelliset vallankumoukselliset päämäärät ja osataan pyrkiä niihin kaikkien ja kaikenlaisten olosuhteiden, mutkien ja kompromissien kautta”. Tänään tuskin missään suunnalla EU-Eurooppaa on sellainen tilanne, joka EU:n parlamentin vaalien osalta puoltaisi vaaliboikotin käyttöä.

Taktiikassa on hyväksyttävä kompromissit
On selkeästi nähtävä, kuten Engels painotti, että meidän kommunistien strategisena päämääränä on sosialistinen yhteiskunta ja vallan ottaminen lopullisesti päomalta kansalle. Mutta nykyisessä tilanteessa taktiikka ei kulje suoran tien kautta. Tilanteessa, jossa suuri raha hallitsee suvereenisti koko Euroopassa, meidän kommunistien lähimpänä tavoitteena ei voi olla ensi vaiheessa sosialismin toteuttaminen vaan porvarillisen yhteiskunnan demokratisoiminen, sen talouspolitiikan muuttaminen kansan etujen mukaiseen suuntaan ja suuren pääoman vallan murtaminen. Tässä mielessä kysymys lähimmän tehtävän asettelussa olisi nykyisen porvarillisen yhteiskunnan demokratisoiminen. Nykyisessä tilanteessa tuskin voidaan olettaa, että kansa lähtisi tukemaan suoraan sosialistista päämäärää, vaan poliittisen valmiuden ja tietoisuuden kehittyminen tulee hakea “porvarillis- demokraattisen” vallanvaihdon kautta. Lähin tehtävämme olisi hakea sellaisia liittolaisia, jotka olisivat valmiita ajamaan näitä tavoitteita ensinnä taloudellisen ja sitten poliittisen taistelun avulla. Tässä mielessä emme toimi ollenkaan väärin, jos osallistumme liittolaistemme kanssa EU:n parlamentin vaaliin ja esitämme selkeät EU- politiikan vastaiset vaatimuksemme myös sitä kautta. Tämä on kompromissi. Mutta vaalit eivät ole strategian vaan taktiikan kysymys ja siksi tällainen kompromissi voidaan tehdä ja tulee tehdä, kunhan pidämme mielessämme pidempiaikaiset strategiset päämäärämme ja asetamme nämä toimet palvelemaan näitä vallankumouksellisia tavoitteitamme.

On herätettävä yhteiskunnallinen aktiivisuus
Jönssonin esittämä marxilainen erittely (joka on myös meidän näkemyksemme) EU:sta on hyvin teoreettinen. Sen omaksuminen vaatii marxilaisen ideologian mukaista suuntautumista. Ihmisten on vaikea omaksua tai sisäistää sitä, koska siinä lähestytään luokkataistelun ideologista tasoa. Suurten joukkojen on vaikea sisäistää tätä, koska tällä hetkellä ihmisten osallistuminen omakohtaiseen taloudelliseen ja poliittiseen taisteluun on olematonta. On puhuttu, että aiempien EU:n parlamenttivaalien alhainen äänestysprosentti olisi osoitus ihmisten aktiivisuudesta ja tietoisuudesta. Mielestämmei näin ei voida sanoa, sillä jos tästä olisi kyse, olisi meillä oikeasti käsissämme todellinen joukkoliike EU:n talous- ja yhteiskuntapolitiikan kaatamiseksi. Alhainen äänestysprosentti on lähinnä osoitus passiivisuudesta, välinpitämättömyydestä ja vieraantumisesta politiikasta. Lähinnä näkisimme niin, että kiinnostuminen vaikkapa EU:n parlamenttivaaleihin voisi olla se silta jota kautta ihmiset saattaisivat muutoinkin aktivoitua yhteiskunnallisessa elämässä. Ja sikäli kun meillä olisi tarjota yhteiskunnallinen vaihtoehto nykyiselle politiikalle, voisimme luoda joukkoliikettä nykyisen EU- suuntauksen muuttamiseksi.

On arvioitava uusi kapitalisminvastainen luokkataistelutaktiikka
Meidän kommunistien tulisi yhdessä keskustella kapitalisminvastaisen luokkataistelun uudesta taktiikasta. Sen jälkeen kun sosialismi on joutunut väliaikaisesti perääntymään kapitalisminvastaisessa luokkataistelussa, meillä ei ole ollut yhtenäistä marxilais- leniniläiseen arvioon perustuvaa kapitalisminvastaista luokkataistelutaktiikkaa. Nyt olisi aika kokoontua tekemään arvio sosialismin taka- iskujen syistä ja nykyisestä luokkataistelun tilasta sekä paneutua arvioimaan työväenluokan käyttöön nykyiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen soveltuvaa luokkataistelutaktiikkaa.

Heikki Männikkö
EU:n Vastaisen kansanrintaman puheenjohtaja
Heikki.Mannikko@pp.inet.fi

Kalevi Wahrman
Kommunistien liiton puheenjohtaja
Kalevi.Wahrman@pp.inet.fi