VTT:ssä irtisanotaan jälleen

Nykypolitiikan seurauksena työntekijöiden irtisanomiset jatkuvat yrityksissä. Nokia ja Finnair irtisanovat ja työnantajaliitot lupaavat tuhansittain irtisanottuja tämänkin vuoden aikana. Myös Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus VTT irtisanoo, ja on irtisanonut väkeään jo kymmenen vuotta. Nyt VTT:ssä on jälleen käynnistetty yt-neuvottelut henkilöstön vähentämisestä tuotannollis-taloudellisista syistä. Liipaisimella on tällä kertaa 48 henkilön työpaikat, valtaosaltaan Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka yksiköstä.

VTT on noin 3000 hengen tutkimusorganisaatio, joka tuottaa laaja-alaisia teknologia ja tutkimuspalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. VTT on jakautunut kuuteen eri tutkimusyksikköön: elektroniikka, tietotekniikka, tuotteet ja tuotanto, prosessit, biotekniikka ja rakennus ja yhdyskuntatekniikka.
VTT:n liikevaihto oli v. 2002 yli 218 miljoonaa euroa, josta kolmannes tuli kotimaan yksityiseltä sektorilta, kymmenisen prosenttia ulkomailta, julkiselta sektorilta neljännes ja vajaat 30 % oli valtion rahoitusta.

Perusteluna irtisanomisille sanotaan, etteivät ennakoidut tulot ja rahoitus riitä kattamaan kustannuksia.
VTT:n työntekijät vastustavat voimakkaasti irtisanomisia ja syyttävät VTT:n johtoa lyhytjännitteisyydestä. VTT:n pitäisi palvella laaja-alaisesti yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää, mutta jos pelkkä rahatalous alkaa ohjata toimintaa, yhtälö on mahdoton. VTT:n toiminta tutkimuslaitoksena ei onnistu, koska tutkimus on pitkäjänteistä osaamisen kehittymistä ja kumuloitumista. Työntekijät järjestivätkin mittavan mielenosoituksen 27. maaliskuuta, kun pääluottamusmiehet olivat yt-neuvotteluihin menossa.

Yksi mielenosoittajista oli pitkäaikainen VTT:n luottamusmies, 35 vuotta talossa ollut ja pian eläkkeelle jäävä Juhani Aittomäki. Haastattelimme häntä, miten hän näkee tilanteen?

Miksi irtisanotaan? Mistä tämä johtuu?
JA: Kaikki lähti liikkeelle 90-luvun alussa, kun VTT:ssä siirryttiin nettobudjetointiin. Samaan aikaan valtio vähensi rahoitustaan VTT:lle. Se merkitsi, ettei tappioita laitoksessa enää hyväksytty. Heti aluksi neuvoteltiin 250 henkilön irtisanomisesta ja heistä valtaosa irtisanottiin.

Nettobudjetointi on alusta alkaen toiminut eräänlaisena ”irtisanomisautomaattina”, eli aina kun laitoksella on rahoitusvaikeuksia, irtisanotaan työntekijöitä. YT-neuvotteluja on joka vuosi ollut kymmenestä kahteenkymmeneen henkilön osalta, nyt edessä olevissa neuvotteluissa katkolla on lähes 50 työpaikkaa. VTT:llä henkilökunta on aina ollut kertakäyttöhenkilökuntaa ja saanut joka vuosi jännittää ja pelätä työpaikkojensa jatkuvuuden puolesta.

Eläkkeelle jäävää luottamusmiestä tuli tervehtimään Juha Kokkonen, joka oli täysin varma, että hän on yksi irtisanottavista. Juha on 54-vuotias ja tullut taloon töihin 1.3.1967. Hänelläkin oli siis työrupeamaa VTT:ssä 35 vuotta. Juha totesi, etteivät ainakaan sairauspoissaolot voi olla irtisanomisen syynä, koska hän on sairastanut harvinaisen vähän. Nyt hän ei ollut varma edes siitä, pääseekö hän työttömyyseläkeputkeen, jota mm. Sailaksen paperi esittää suljettavaksi.

Yhdessä miehet arvostelivat tilannetta VTT:llä. He olivat sitä mieltä, että termi ”uudelleensijoittaminen” tarkoittaa VTT:ssä, että potkaistaan työntekijä ulos VTT:stä. Tilanne ei myöskään minkäänlaisen logiikan mukaan voi hyödyttää itse laitosta, koska irtisanotuilla on suuri ammattitaito ja he vievät poistuessaan mukanaan korvaamatonta osaamista. Lisäksi jokainen irtisanottu sysää paineita ja stressiä jäljelle jääville.

Kysymme vielä Aittomäeltä, mistä sitten johtuu VTT:n tilauskannan pieneneminen. Aittomäki antoi hyvin perustellun vastauksen: Nyt samoista tutkimustehtävistä kilpailevat VTT:n lisäksi yliopistot ja ammatilliset korkeakoulut. Nämä käyttävät hyväkseen opiskelijoiden halpaa työvoimaa mm. työharjoittelun muodossa. Näin ne pystyvät tekemään tutkimustyötä paljon halvemmalla kuin VTT. Toinen syy on itse tietotekniikan kehittymisestä aiheutuva. Nyt kokeiden tekeminen ei enää työllistä niin kuin aikaisemmin vaikkapa 1970-luvulla. Nyt tehdään yksi koesarja ja senjälkeen siitä tehdään tietokoneelle mallinnus ja tämä malli sitten laskee jatkossa, miten asiat koetilanteessa kehittyvät. Eli tietokonemalli korvaa kokeet.

RK/Kä