EU:n perustuslaki liittovaltion ja militarisoimisen asialla

Suomi on jo parin vuoden ajan ollut mukana prosessissa, josta meille suomalaisille on kerrottu varsin niukasti. Tämä prosessi on nimeltään Euroopan Unionin liittovaltioittaminen ja sen militarisoiminen. Parhaillaan EU:ssa raakataan perustuslakia, josta on tarkoitus tulla tulevan mahti-Euroopan jättiläismäinen ja kaikenkattava runko. Tästä perustuslaista on tarkoitus tulla se kiveenkirjoitettu laki, joka sinetöi Eurooppalaisten kapitalisti- ja pääomapiirien vallan tunnukset.Perustuslakiin on korostettu selväsanaisesti yksi tärkeä sana: Liittovaltio.

EU:n liittovaltiokehitysprosessi on ollut hyvää vauhtia käynnissä. Ranskan entisen Presidentin, herra Valery Giscard d’Estaigin johtama tulevaisuuskonventti valmistelee parhaillaan EU:lle uutta perustuslakia. Pontta työhönsä konventti on saanut USA:n perustuslakia 1700-luvulla valmistelleen konventin historiasta. Konventti on erittäin puolueellinen elin. Siinä on vahva federalistinen yliedustus, eikä siellä juurikaan oteta huomioon niitä mielipiteitä tai ilmaisuja, jotka saattaisivat vaarantaa eurooppalaisten pääomapiirien suuren haaveen liittovaltiosta.

Federalistien yliedustus konventissa takaa sen, että perustuslaki tullaan hyväksymään siinä muodossa, kun sen takapirut ovat sen suunnitelleetkin. Suomen halliusta konventissa edustaa ex-pääministeri Paavo Lipposen edustaja Teija Tiilikainen. Tilanne Tiilikaisen osalta on sikäli omituinen, että kun kaikilla edustetuilla mailla on konventissa hallitustensa edustajat, niin meillä jäsenenä on pääministerin “alaisuudessa” toimiva henkilö. Muiden maiden valitsemilla edustajilla on toimistaan konventissa poliittinen vastuu. Meidän edustajallamme sitä ei ole. Suomen hallitus ujuttaa meitä liittovaltioon epäpolitisoimalla koko asia.
Konventin on määrä saada työnsä valmiiksi ensi kesään mennessä. Tosin on uumoiltu, että perustuslakisuunnitelma julkistettaisiin vasta ensi syksynä tai vasta ensi jouluna. Syynä siihen on se, että eri EU-maissa, kuten Ruotsissa, käydään kansanäänestyksiä esimerkiksi EMU:sta. Liittovaltiohankkeen nostattama vastustus saattaa kaataa näiden kansanäänestysten euro-myönteiset tulokset.

EU:n liittovaltioittamiselle ollaan hakemassa mallia amerikoista. EU:sta on tarkoitus tulla massiivinen liittovaltio, joka käyttäisi yhtenäisiä symboleita kansallisten symboleiden rinnalla ja hallitsisi keskitetysti jäsenvaltioidensa - tai pitäisikö sanoa osavaltioidensa - talous-, puolustus-, ulko-, ja turvallisuuspolittiikkoja.Tämä kaikki saattaa tavallisille kansalaisille kuulostaa yhdentekevältä. Kysytään, että mikä meillä muka muuttuisi, vaikka me liittovaltiossa mukana olisimmekin? Liittovaltioprosessissa muuttuu lähes kaikki - ainakin poliittisen päätöksenteon osalta. EU:n perustuslakiluonnoksen 9 artikla nimittäin selväsanaisesti korostaa: “Perustuslaki ja lainsäädäntö, jonka unionin toimielimet hyväksyvät käyttäessään unionille perustuslaissa annettua toimivaltaa, OVAT ENSISIJAISIA JÄSENVALTIOIDEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN NÄHDEN”. Tämä on varmasti se suurin asia, mikä liittovaltioon mukaanlähdön jälkeen seuraa.

Sehän tarkoittaa selvällä suomen kielellä sitä, että kansallisella lainsäädännöllämme ei juurikaan ole merkitystä EU:n lainsäädäntöön nähden. Tämä myös automaattisesti tarkoittaa sitä, että oma perustuslakimme romuttuu; menettää siis merkityksensä. EU voi siis tulevaisuudessa määrätä kaikki ne lainsäädännölliset asiat, mitkä se kokee tarpeellisiksi. Tällaisesta seuraa se, että menetämme käytännössä asemamme itsenäisenä valtiona - Suomena. Me olemme menettäneet jo oman itsenäisen talouspolitiikan. Tulevaisuudessa me menetämme oman lainsäädäntövaltamme ja poliittisen itsenäisyytemme.
Liittovaltio-projekti on meidän poliittiselle eliitillemme suuri kompastuskivi. He tietävät, että ihmiset eivät tule hyväksymään tämänkaltaisia suunnitelmia, ja siksi tästä prosessista on mediassamme vaiettu. Nähtäväksi jää, uskaltavatko maamme pääomapiirit ja valtapuolueet asettaa perustuslakia kansanäänestyksen alle, vai tehdäänkö meillä samanlainen silmänkääntötemppu, kuin euro-jäsenyydestä päätettäessä joitain vuosia sitten.

EU:n tuleva perustuslaki myös militarisoi kovaa vauhtia unionia. Perustuslakiluonnoksen 14.artiklassa sanotaan: “Jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksetta unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuuden ja keskinäisen yhteisvastuun hengessä. Ne pidättyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia tai saattavat heikentää sen tehokkuutta”. Tällä luonnoksella luodaan unionille uutta euro-armeijaa. Sitä tullaan rakentamaan hyökkäys, ei puolustustarkoituksessa. Ilmiselvää on, että “kriisinhallintajoukot” ovat vain kaunis nimi tälle uudelle armeijalle. Kriisinhallintahan ei ole rintamasotaa vaan rajoitettuja sotatoimia ilman maantieteellisiä rajoja- ja ilman YK:n mandaattia! Tuleva euro-armeija on vain välipiste tiellämme Natoon. Suomi on täysillä mukana rakentamassa EU:lle sotilasulottuvuutta. EU:ssa olevat Nato-maat selittelevät, että EU:n yhteisellä “puolustuksella” vahvistetaan Naton eurooppalaista pilaria eikä kilpailla Naton kanssa. Konventissa Ranska ja Saksa ovat ehdottaneet kirjattavaksi perustuslakiin lauselmaa, joka muistuttaisi Naton ja vanhojen EU-maiden sotilasliiton WEU:n viidettä artiklaa. Se veisi liittoumattomat maat Natoon. Sillä lailla Suomi liittyisi Natoon EU:n kautta!

Suomi on ollut yksi aktiivisimmista liittovaltioon menijöistä. Valtaapitävämme ovat jo myyneet osan maastamme ja ovat päättäneet suorastaan lahjoittaa loput pois. Tämä tie tulee johtamaan kansalliseen umpikujaan. Tuleva liittovaltio voi näyttää mahtiaan, mutta ikuisesti se ei tule kestämään. Me tiedämme, että EU on eurooppalaisen kapitalismin ja taantumuksen tukilinnake. Meidän kaikkien edistyksellisten suomalaisten on kyettävä huomaamaan EU:n liittovaltio-suunnitelmien todellinen olemus ja vaikuttamaan siihen, ettei poliittinen hallintokoneistomme pysty harhaanjohtamaan meitä ilman kansanvaltaisia päätöksiä.

Antti Siika-aho,
opiskelija