Ruotsin laimea vaalitaisto

Ruotsin vaalit pidetään syyskuun toisena sunnuntaina. Tänä vuonna se sattuu syyskuun 15 päivän kohdalle. Vaalilakia on ”eurooppalaistettu”, joten aikaisemmasta kolmen vuoden välein pidettävien vaalien asemasta on jo muutaman kerran vaalit pidetty joka neljäs vuosi. Ruotsissa on nykyisin kolmet vaalit samanaikaisesti ja aikaisemmin myöskin kirkollisvaalit pidettiin samassa yhteydessä..

Tietysti vaaleissa voidaan järjestää myös kunnallisia kansanäänestyksiä. Kuitenkin on varottu, ettei EMU ja NATO kansanäänestystä ole uskallettu laittaa samanaikaisesti. Kansanäänestyksestä molemmissa asioissa on vaadittu ja vallanpitäjien taholta on esitetty, että Ruotsi olisi nyt ”kypsä” kumpaankin. EMU liitännästä mm. pääministeri Persson on esittänyt arvioita, että Ruotsi täyttää nykyisin vaatimukset ja että se olisi taloudellinen välttämättömyys. Kuitenkaan puolueiden vaaliohjelmissa tai puheissa ei ole otettu kumpaakaan asiaa esille.

Nyt siis valitaan yli 360 kansanedustajaa eduskuntaan. Määrä ei ole vakio, vaan kohoaa väkiluvun mukaan. Lisäksi valitaan valtuustot maapäiville. Tälle läänipohjaiselle organisaatiolle kuuluu pääasiassa tavallinen sairaanhoito ja paikallisliikenne. Vaikka niitä on yksityistetty, niin maapäiväveroista katetaan alijäämät palveluissa. Yksityistäminen kuitenkin merkitsee aina, että osa kansasta jää vaille näitä palveluja. Nyt valitaan myöskin kuntien valtuustot. Kuntien päätehtäviin kuuluu sosiaalipalvelut ja pääosa kouluista. Niitäkin yksityistetään, esimerkiksi kun Svenssonin leski myytiin huutolaiseksi yksin sata vuotta sitten, niin nyt myydään jopa viisikymmentä vanhusta tukussa vähiten tarjoavalle. Eikä ole kontrollia siinä, saavatko vanhukset ruokaa ja hoitoa. Hyvin usein näissä yksityisissä hoitokodeissa kuolee vanhuksia, joko aliravitsemukseen tai muuten hoidon puutteeseen.

Ruotsissa on käytössä pitkät listat. Puolueet asettavat ehdokkaat määrättyyn järjestykseen ja siinä järjestyksessä myöskin valinnat tapahtuvat. Tosin voidaan kruksata alkupään ehdokkaat ja siten yrittää saada mieleinen ehdokas valituksi. Tiettävästi kruksaamisella ei ole ollut juuri merkitystä. Kunnallisella tasolla taas ns. hajotuslistat ovat joissakin tapauksissa jatkuvasti menestyneet. Ruotsissa nimittäin voi puoluetunnusta käyttää kuka tahansa. Minulla ei ole tiedossa, että muut kuin puolueoppositiossa olevat olisivat käyttäneet menestyksellä hajotuslistoja. Sosiaalidemokraattien keskuudessa on hajotuslistoilla valittu virallisen puoluejohdon vastaisia ehdokkaita. Ruotsissa on myös äänikynnys, joka koko valtion tasolla on 4% ja 12% yksittäisissä vaalipiireissä.

Mielipidetutkimusten valossa näyttäisi, että Vihreät ovat putoamassa eduskunnasta. Tosin he ainoana eduskuntapuolueena ovat esittäneen puolivillaisia vaatimuksia EU:sta eroamisesta mainoslauseenaan, että ”lehmätkin haluavat erota EU:sta”. Tällä on viitattu nautojen sairauksiin ja huonoon käsittelyyn. Ruotsin Demokraatit ovat oikeistopuolueesta loikanneen kansanedustajan kautta nykyisessä eduskunnassa, mutta heillä ei ole mitään mahdollisuuksia ylittää äänikynnystä.
Toinen kummajainen on Pohjois-Ruotsissa ”Sopperon Jeesuksen” Lars Törnmannin puolue. He tavoittelevat omassa vaalipiirissä 12% äänikynnyksen ylittämistä, mikä jää haaveeksi. He voivat kyllä saada joillakin paikkakunnilla enemmänkin ääniä, mutta se ei muuta koko vaalipiirin tulosta.

Myös Ruotsissa jaetaan puoluetukea, mutta vain eduskuntapuolueille, joilla nämä saavat peitettyä mm. kaikki vaalimenonsa. Kommunistit ovat ainoat, jotka ovat esittäneet varsinaista vaihtoehtoa, mutta kun he eivät ole eduskunnassa, niin he joutuvat itse kustantamaan ja levittämään vaalilippunsa. Tietysti jokaisella vaalipaikalla on myöskin tyhjiä listoja joihin voi kirjoittaa vaikkapa kommunistien vaalinimityksen ”kommunistit”. Siis äänet menevät silloin kommunistien piikkiin, vaikka lipussa ei mainittaisi ollenkaan mitään nimiä. Kommunisteilla on vain yksi valtakunnallinen lista, joka kelpaa koko maassa. Listalla on 19 ehdokasta. Mm. Rolf Hagel, Bror Wennström ja Sune Kauppinen ovat ehdokkaina listalla. Kommunistien vaalityösuunnitelmassa on vaalikokouksen lisäksi ilmoitettu 7 torikokousta Tukholmassa, tosin yksi niistä oli peruutettu. Kommunistit ottavat vaaliohjelmassaan kaikki perinteiset asiat esille kuten rauhan ja sosiaaliturvan ja vaativat Ruotsia irti EU:sta.

Näyttää siltä, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sopineet keskenään, mistä saa puhua ja mistä ei. EMU, NATO ja suurpääoma ovat kiellettyjä sanoja ja kummallista kyllä kukaan ei juuri mainitse kommunisteja esitteissään tai puheissaan. Kaikki ollaan ilmeisesti samassa veneessä ja puhutaan vain vähäosaisista, jopa oikeistokin, mutta kaikki välttävät puhumasta luokkataistelusta.

Ilmeisesti puolueuskollisuus kuitenkin vie valtaosan vaaliuurnille, vaikka parhaalla tahdollakaan ei voi nähdä eroja eduskuntapuolueissa. Ruotsissa on äänestysprosentti ollut perinteisesti yli 80%. Veikkaisin kuitenkin, että se tulee laskemaan vähintään kymmenen prosenttia edellisistä eduskuntavaaleista.

Wäinö Pietikäinen