Jo riittää!

On tämä yhtä helvettiä. Kaikilla meillä näyttää olevan käsitys, että julkisella taloudella ei ole rahaa eikä tuloja ja että sen vuoksi tätä paljon mainostettua pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaakin on ollut pakko leikata ja on leikattava. Käsitys on kalloissamme niin lujassa, että poliitikot voivat pelata kansan kannalta pölvästimäistä yhden ainoan vaihtoehdon peliä.

Kukaan ei kerro, vaikka tietäisikin, että julkisen talouden tulot ovat kasvaneet komeasti. Valtajulkisuus – sanomalehdet , TV ja radio – on hiljaa kuin kusi sukassa. Minkähän vuoksi? Lieneekö syy siinä, että tutkijat, poliitikot ja toimittajat ovat henkisesti laiskoja ja älyllisesti epärehellisiä vai onko asia yksinkertaisesti niin, että heillä on vain pupu pöksyssä?

Tänään näyttää synkältä, kun ns. oppositiollakaan, jolla tarkoitetaan Kepua, ei ole nykymenolle vaihtoehtoa. Kokoomus, Kepu ja demariklikki muodostavat pitkän suomalaisen pahuuden akselin, joka on kuin jumalaton pyhä kolminaisuus. Siitä on vahva näyttö. Se on saanut aikaan kaiken sen työttömyyden ja kurjuuden, josta tänään kansa nauttii täysin siemauksin.
Kurjuuden politiikan aloittivat Koivisto-Sorsa (sd), jotka olivat nielaisseet suupääoman syötin koukkuineen päivineen. Sitä jatkoivat Koivisto (sd), Holkeri (kok) ja Liikanen (sd) sekä Ahtisaari (sd), Aho (kepu) ja Viinanen (kok), kunnes ohjat annettiin Haloselle (sd), Lipposelle (sd) ja Niinistölle (kok). Tätä pahuuden jumalatonta kolminaisuutta ovat muut nöyrinä seuranneet ja seuraavat.

Todellinen vaihtoehto nykymenolle näyttää löytyvän vain eduskunnan ja valtapolitiikan ulkopuolelta. Olisi perin riemastuttavaa jos näkisi, että edes pieni tutkijoiden, poliitikkojen ja toimittajien joukko hermostuisi aidosti ja löisi nyrkin pöytään ja huutaisi: Jo riittää!

* * *

Pienellä, hyvin pienellä viitseliäisyydellä jokainen voi itse todeta, että vuonna 2001 sosiaaliturvamaksuja ja veroja kerättiin 24,4 miljardia euroa (145,1 mrd.mk) eli 63 prosenttia enemmän kuin vuonna 1990. Siinä on aimo osuus työläisten ja eläkeläisten verotuksen kiristämisellä. Nämä tiedot ovat valmiina ja kaikkien saatavilla, joten itse kunkin vaivaksi jäisi vain vuosien vertaaminen.

Julkiseen talouteen, jona on totuttu pitämään vain valtiota ja kuntia, kuuluu paljon muutakin. On Suomen Pankkia, postia, rautateitä, lentokenttiä, energia- ja lukemattomia muita laitoksia. Niiden tuoton selvittäminen on hieman mutkikkaampaa. Ensin on selvitettävä arvonlisäys, josta vähentämällä yksityisten osuus, verot ja sotumaksut jää jäljelle julkisen talouden saama osa.

Näin laskien saadaan tietoon kaksi asiaa. Ensinnäkin se potti, jota suurpääoma havittelee itselleen ja toiseksi se, mitä siitä on saatu käytettäväksi hyvinvointiin. Viime vuonna se oli 22,5 miljardia euroa (133,7 mrd.mk). Vuoteen 1990 verraten siinä oli kasvua 7 miljardia euroa (41,6 mrd.mk), joka on 45 prosenttia. Se on vähemmän kuin keskiarvo. Erotus on jo yksityistetty Suuren Rahan taskuihin.

* * *

Verot, sotumaksut ja julkisen talouden muut tulot (ilman omaisuuden myyntiä) ovat kasvaneet yhteensä 31,4 miljardia euroa (186,7 mrd.mk) eli yli 57 prosenttia. Niinpä sopii kysyä mihin moiset rahat ovat joutuneet.
Entisten hyvinvointimenojen sijasta ne käytetään nyt toisiin EU:n aiheuttamiin tarkoituksiin. Niistä on osa säästetty laitosten voittoina, loput on pantu työttömyyteen ja toimeentulotukeen, eläkerahastoihin, velkojen korkoihin ja lyhennyksiin, yleisten muiden menojen kasvuun, EU-maksuihin ja rahastoihin sekä asehankintoihin. Niihin on mennyt yhteensä 43,6 miljardia euroa (259,2 mrd.mk).

Kuten näkyy, niin kasvaneet tulot eivät riittäneet uusiin menoihin. Vajausta jäi vielä 12,2 miljardia euroa (72,5 mrd.mk). Se on hoidettu leikkaamalla kansan sosiaaliturvaa, sairauden- ja terveydenhoitoa.

Eikä tässä kaikki. 90-luvulla tehty pääomaverotuksen uudistus on supistanut aiemmin saatuja verotuloja 10-13 miljardia euroa (60-80 mrd.mk). Niinpä kapitalistien voitot ovat kasvaneet saman verran ilman heidän omaa ansiota. Se on ollut hallitusten jumalattoman pyhän kolmiyhteisyyden lahja Suurelle Rahalle.

* * *

Se on suorastaan yhtä helvettiä, kun kaikilla näyttää olevan käsitys, että julkisella taloudella ei ole tuloja eikä rahaa, joilla voisi huolehtia kansan hyvinvoinnista. Kyllä tuloa ja rahaa on. Kysymys on siitä, kuinka rahoja käytetään. Annetaanko ne niille, joilla on ennestäänkin vain käytetäänkö ne koko kansan hyväksi.

Kokoomus, demarit ja kepu ovat käytännön toimilla ja muiden eduskuntapuolueiden horjumattomalla tuella yksiselitteisesti todistaneet, että ne aina ja kaikessa kumartavat Suurelle Rahalle – sinulle ja minulle ne pyllistävät. On jo korkea aika ottaa kansalle pyllistelijät polvelle ja antaa vaaleissa oikein isän kädestä… On jo korkea aika ottaa kurjuuden politiikasta uusi suunta ja sanoa hallitsevalle pyhälle kolminaisuudelle; Jo riittää!