Venäjän eläkeläiset barrikadeilla

Kun juoppo Boris Jeltsin kumppaneineen kaatoi Neuvostoliiton v.1991, oli se viimeinen niitti siinä politiikassa, joka johti sosialistisen järjestelmän kaatumiseen ja sen korvaamiseen kovaakin kovemmalla kapitalismilla. Silloin kaikki sosialismin luomat etuudet ja turvaverkot menettivät merkityksensä. Etenkin eläkeläiset kärsivät tästä, kun työaikaiset säästöt ja eläkkeet katosivat taivaan tuuliin. Venäjän väkiluku putosi miljoonilla, heistä suuri osa toimeentulonsa menettäneitä eläkeläisiä.

Venäjälle täytyi tällaisen kaaoksen tilalle löytyä takaisin järjestys. Venäjän eläkeläisille riitti tuossa vaiheessa vaihtoehdoksi Vladimir Putin, joka ei kylläkään puhunut mitään sosialismin palauttamisesta, vaan Venäjän suurvalta-aseman palauttamisesta. Putin sai tilanteen rauhoitettua palauttamalla eläkeläisille jonkin verran heidän sosialismin aikaisista eduistaan. Tällaiset poliittiset uudistukset takasivat Putinin kansansuosion. Kommunistien paikalle maan johtavaksi poliittiseksi voimaksi Putin perusti oman ”Yhtenäinen Venäjä”-puolueensa. Monien venäläisten mielestä se melkein korvasi kommunistit. Puolueeseen saatiin mukaan kuuluisia urheilijoita ja muita merkkihenkilöitä. Mitäpä sosialismilla tai marxilaisella ideologialla heidän mielestään olikaan väliä, kunhan asioita uskottiin saatavan jälleen parempaan suuntaan. Puolue saikin viime duuman vaaleissa ehdottoman enemmistön. Sillä on 306 paikkaa yhteensä 450-jäsenisestä duumasta.

Putin joutui törmäyskurssille Venäjän rikkauksia itselleen hamuavien uusrikkaiden kanssa, koska se uhkasi koko Venäjän yhtenäisyyttä ja suurvalta-aseman tavoittelua. Vakiinnuttaakseen valtansa Putin valtiollisti osan teollisuudesta, keskitti tärkeimmät tiedotusvälineet hallintaansa ja karkotti pahimmat oligarkit pois Venäjältä. Tätä kaikkea katseltiin lännessä suurella epäluulolla. Lännen kapitalistit ovatkin olleet huolissaan Venäjän demokratiakehityksestä.

Nyt kuherruskausi eläkeläisten ja Putinin välillä näyttää kuitenkin olevan loppu. Venäjän hallitus toteutti vuoden vaihteessa lait, jotka ottivat pois eläkeläisiltä, vammaisilta ja sotilailta heille sosialismin aikana kuuluneita tärkeitä ilmaisia etuja kuten matkaliput julkisessa liikenteessä. Etujen poisottaminen korvattiin rahalla, mutta niin pienellä, ettei se ollenkaan riitä korvaamaan menetetyksiä.

Tämä on saanut Venäjän eläkeläiset barrikadeille ja se on näkynyt Putinin ja hänen puolueensa rajuna suosion laskuna. Suuret, satoja tuhansia eläkeläisiä keränneet mielenosoitukset ovat velloneet viikkokausia Venäjän kaupungeissa. Venäjän hallitus on joutunut myöntymään pieniin eläkkeiden korotuksiin, mutta vahinko on jo tapahtunut eikä tehtyä tekemättömäksi saa.

Myös Putinin tukipuolue Yhtenäinen Venäjä on alkanut rakoilla. Yllättäen puolue ei antanutkaan tukeaan Mihail Fradkovin hallitukselle luottamuslauseäänestyksessä 9. helmikuuta. Duuman oppositio oli esittänyt epäluottamuslausetta hallituksen sosiaaliuudistusten vuoksi. Hallitus olisi kaatunut, jos yli puolet duuman jäsenistä eli 226 ääntä olisi asettunut epäluottamuslauseen puolelle. Tässä tilanteessa Yhtenäinen Venäjä-puolueen yksittäiset kansanedustajat päättivät boikotoida äänestystä. Putinin puolueesta vain 18 äänesti ja muut olivat poissa äänestyksestä tai äänestivät tyhjää. Tämä kuitenkin merkitsi, ettei epäluottamuslause mennyt läpi, koska sen taakse saatiin vain 112 edustajaa, kun olisi tarvittu 226.

Lauantaina 12. helmikuuta järjestettiin kaikkialla Venäjällä jälleen suuria eläkeläismielenosoituksia. Nyt tiedotusvälineiden mukaan mielenosoitusten takana olivat kommunistit. Tämä lisää paineita Putinille ja Yhtenäinen Venäjä puolueelle. Kommunismin haamu liikkuu edelleenkin Venäjällä.