Pääomapiirit utopisteina?

Antiikin Kreikassa Platon loi ensimmäisen yhteiskuntautopian 300-luvulla eaa. kirjoittaessaan kirjansa ”Valtio”. 1500-luvun Englannissa Thomas More kirjoitti kuuluisan utopian, jonka nimenäkin oli ”Utopia”. 1700- ja 1800 lukujen vaihteessa kuuluisat sosialistiutopistit englantilainen Robert Owen ja ranskalaiset Charles Fourier ja Claude Saint-Simon kirjoittivat omat utopiansa. Nyt myös kapitalistit ja valtaeliitti ovat innostuneet laatimaan utopioitaan.

Pienin väliajoin viime syksynä esiteltiin kansalle useampia utopioita. Ensin Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi aikaansaannoksensa ”Suomen menestyksen eväät, Tiekartta tulevaisuuteen”. ”Tiekartan” taustavaikuttajina on suomalaisten suuryritysten ja elinkeinoelämän ylintä johtoa kuten Antti Herlin Kone Oy, Georg Ehrnrooth Eva, Johannes Koroma TT, Matti Alahuhta Nokia. Projektia koordinoimassa on ollut mm. Risto E.J. Penttilä ja sen kirjoitti päätoimittaja Tapani Ruokanen. Evan raportilla on kokoa 125 sivun verran.

Toinen ”utopia” oli pääministeri Matti Vanhasen tammikuussa 2004 tilaama globalisaatioraportti ”Suomi maailmantaloudessa”. Sillä on kokoa 152 sivua ja sen laatineen työryhmän vetäjinä olivat valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila ja alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä.
On aivan oikein, että tulevaisuutta luodataan, mutta minkälaisesta näkökulmasta sitä tehdään? Ei ole olemassa puolueetonta tiekarttaa tai globalisaatioraporttia. Nämä molemmat raportit ovat suurpääoman etujen äänitorvia, eivätkä eroa toisistaan tästä syystä kovinkaan paljon. Molemmat raportit sanovat puolustavansa Suomen etua ja työllisyyttä globalisoituvassa maailmassa. Se on vain kulissi pääoman voitontavoittelulle ja tapahtuu suuren rahan ehdoilla.

Ihmiset laitetaan putkeen
Näiden molempien kapitalististen utopioiden perimmäistä sisältöä on laittaa ihmiset elinikäiseen putkeen syntymästä hautaan asti. Tässä putkessa ollaan sitten kuin broilerit kapitalistisen riiston kohteena. Ensin ihminen laitetaan opintoputkeen, sitten työputkeen ja lopuksi (mahdollisimman lyhyeen) eläkeputkeen. Ja näissä putkissa myös tulisi pysyä. Jos ei pysy, rangaistaan. Opintoputkessa ei saa poukkoilla. Opinnot eivät saa venyä, ei saa pitää välivuosia. Samoin työputkessa. Ja varjele, jos joudutkin työttömyysputkeen. Silloin sinut pyritään palauttamaan takaisin kovalla kädellä minimoimalla kaikki korvaukset ja toimeentulotuki. Jos et palaudu, syrjäydyt, ehkä joudut ryyppyputkeen ja odotettavissa oleva elinaikasi lyhenee radikaalisti.

Kapitalistien utopiat rangaistessaan ihmisiä työttömyydestä unohtavat, että eihän kapitalismissa työttömyys voi poistua. Työttömyys on siihen sisäänrakennettua, koska tuotannon tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa, voittoja ja rikkauksia harvoille - ei turvallisuutta ja hyvinvointia kaikille. Näin kapitalismi väkisinkin ajaa merkittävän osan ihmisistä työttömyysputkeen ja syrjäytymiskierteeseen.

Ja jotta asia olisi aivan selvä, myös työntekijöiden vapaa-ajan on pysyttävä putkessa. Mitään muuta ei sovi ajatella ja pitää päässään kuin valtamedioiden tarjoamaa virallista totuutta. Työntekijöille ei saa myöskään jättää yhtään liikaa rahaa, aikaa ja voimia harrastaa työpäivän jälkeen vaikkapa poliittista tai ay-toimintaa oman asemansa parantamiseksi.

Kapitalistit kutsuvat tätä vapaudeksi. Työläisten kannalta se on lähinnä suuri vankila tai keskitysleiri.

Evan Tiekartta kumisee pääoman slangia. Entinen slogan ”kansainvälinen kilpailukyky” ei enää riitä. Nyt uusia sloganeita ovat ”globaali huippuosaaja”, ”mahdollisuuksien yhteiskunta”, ”edelläkävijäyhteiskunta”. ”Huippuosaaminen” ja ”luovuus” ovat suorastaan taikasanoja.

Näiden raporttien mukaan pienipalkkaisia töitä pitäisi luoda maahan enemmän, työllisyysturvaa tulisi heikentää, eläkeikää pitäisi nostaa, julkinen sektori tulisi minimoida, kuntien palvelut pitäisi yksityistää ja ulkoistaa, verotus tulisi laskea kaikilla tasaveroksi jonnekin 25 % ja ay-liikkeen tehtäväksi tulisi jättää pelkästään työrauhan valvominen. Tässä muutamia yleistyksiä raporttien johtopäätöksistä.

Molemmissa raporteissa kannetaan huolta koulutuksesta. Kouluun olisi mentävä aikaisemmin, mieluummin jo 6-vuotiaana. Yliopistoista tehtäisiin yhtiömuotoisia ja ne myisivät tutkimustuloksiaan, lukukausimaksut nostettaisiin 500 -1000 euroon. Näin toteutuisi kapitalistien kannalta mahdollisimman halpa ja lyhyt opintoputki, jonka jälkeen työputki voisi jatkua mahdollisimman pitkään, ainakin 65 vuoteen ellei siitä ylikin. Tällä tavalla pääoman voitot olisivat suurimmat (tämän raportit jättävät kuitenkin häveliäästi sanomatta).

Työelämän puolella kaikenlaisia joustoja lisätään. Työttömyys poistuu, kun vain saadaan luotua mahdollisimman paljon matalapalkkaisia ja osa-aikaisia työpaikkoja. Ja työttömiksi jääneitä on tietenkin kannustettava työntekoon. Se tapahtuu parhaiten heikentämällä työttömyysturvaa.

Kapitalistien utopioita ollaan toteuttamassa
Näitä kapitalistien suunnitelmia myös koko ajan toteutetaan. Hallituksen sivistyspoliittinen työryhmä Tuula Haatainen, Tanja Karpela ja Jan-Erik Enestam sopi tammikuun lopulla yliopistojen opintoaikoja koskevien esitysten sisällöstä. Niiden mukaan ylempi korkeakoulututkinto saisi viivästyä vain kaksi vuotta ja alempi tutkinto vuoden. Opiskelun enimmäisajasta laskettaisiin kuitenkin pois asevelvollisuuden suorittaminen tai esim. äitiysloma. Jos opiskelut venyvät liikaa, opiskelijan on esitettävä tarkka suunnitelma opintojensa loppuun saamiseksi. Muutoin hänet erotetaan yliopistosta. Jos erottamisen jälkeen haluaa uudelleen opiskelemaan, silloin on pyrittävä uudestaan yliopistoon.

Tällaisilla suunnitelmilla opiskelijat todella ahdetaan putkeen. Suunnitelmat eivät ota huomioon opiskelijan elämäntilannetta. Hyvin monet joutuvat rahoittamaan opintojaan työnteolla, mikä ilman muuta pidentää opiskeluja. Monet haluavat myös pitää välivuosia ja kehittää itseään jollakin muulla tavalla tai elämänalueella. Ihmisen aito luovuus kun ei kehity missään putkessa.
Haataisen työryhmän esittämä opintoputki pakottaisi myös kaikkien ottamaan opintolainaa, jonka takaisinmaksu voi olla hyvinkin hankalaa, jos opintojen jälkeen ei heti pääsekään kiinni työputkeen.

Toinen esimerkki työnantajien visioiden toteuttamisesta on hallituksen helmikuun alussa antama esitys rajoittaa vastikkeeton työmarkkinatuki 500 päivään, jonka tuloksena monesta työttömästä tehdään todellista halpatyövoimaa, voitaneen sanoa orjatyövoimaa.

Työnantajien utopiat toteutuvat, jos niiden annetaan toteutua. Vaihtoehto niille kuitenkin on sellainen, joka huomioi kansan valtaosan edut. Se edellyttää, että koko työväenluokka ottaa yhteiskuntalaivan omaan ohjaukseensa eikä suostu elämään riistetyn elämää elinikäisessä vankilassa, putkessa.

RK/ Kä