Joukkoliikenteen kriisiin saatava ratkaisu
Helsingin kaupunki nosti joukkoliikenteen matkalipun hintoja 9 %:lla vuoden 2004 alussa. Korotus toteutettiin kaupunginvaltuustossa 28.10.2003 äänin 42-38 kokoomuksen, kahden rkpläisen ja demareiden äänin kolmen demarin livetessä korotusrintamasta. 5.2.2004 YTV:n lipputuloista paljastui yli 6 miljoonan euron vaje. Se tietää 10 %:n korotuksia seutulipun hintoihin vuoden 2005 alusta tai linjojen karsimista ellei joukkoliikenteen ongelmia ratkaista.
Joukkoliikenteen kriisistä kertoo, että 31.8.2003 julkistetun Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan yli 60 % pääkaupunkiseudun kuljettajista haluaisi vaihtaa työpaikkaa. Tutkimus osoitti, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kilpailuttaminen on vähentänyt työssä viihtymistä ja lisännyt stressiä. Henkilöstön työolot ovat heikentyneet ja koko toimialan imago on ryvettynyt, kommentoi tutkimuksen tuloksia virkamiesliittolaisten pääluottamismies Marko Jouppila. Bussikuljettajista 58 %, varikkotyöntekijöistä 49 % ja toimistotyöntekijöistä 39 % koki kilpailuttamisen vaikutukset negatiivisina. Yleinen suhtautuminen kilpailuttamiseen oli vieläkin kielteisempää. 73 % kuljettajista ja varikkotyöntekijöistä tuomitsi sen. Kuljettajien kokemaa stressiä lisää liikenteen tukkoisuus, liian tiukat aikataulut ja taukojen lyhyys. Myöskään ruuhkaliikenteen vaatimasta työpäivän kaksiosaisuudesta ei ole päästy, vaan työhön sidonnaisuusaika voi olla jopa 13 tuntia.
Kilpailuttaminen käynnistettiin 1980-luvun lopulla perusteluna kustannussäästöt.
Käytännössä se johti kilpailuun työvoimakustannuksilla.
Kilpailussa voittaneet yritykset ottivat hävinneistä työntekijöitä
heikennetyillä työehdoilla. Se johti bussiliikenteen lakkoihin
ja asian viemiseen aina EU-tasolle saakka vaatimuksena, että työntekijät
tulee ottaa kilpailun voittaneeseen yritykseen samoilla työehdoilla,
jotka hänellä on ollut kilpailun hävinneessä ja työntekijät
irtisanovassa yrityksessä. Eli tilanne vaadittiin rinnastettavaksi
liikkeen luovutukseen, jossa työehtoja ei saa heikentää.
Bussifirmat nimittäin alkoivat kilpailla heikentämällä
työehtoja ja alentamalla palkkoja.
Jotain on pahasti vialla, kun samanaikaisesti työntekijöiden asema
heikkenee, hintoja korotetaan ja linjoja karsitaan. Mm. 31.1.2004 HKL ja
Helsingin joukkoliikennelautakunta esittivät uusia säästöjä
seutuliikenteeseen. Malmin seudulla tärkeiden linjojen 522 ja 512 liikennettä
esitetään supistettavaksi vastineeksi jokerilinjan avaamiselle.
Karsimista perustellaan myös Keravan kaupunkiradan käyttöönotolla
syksyllä 2004. Tällä perustellaan muitakin linjojen huononnuksia.
Maunulan bussilinja oltiin lopettamassa. Asukkaiden voimakas vastustus johti
linjan säilyttämiseen, mutta supistettuna. Junaliikenteen puolella
Martinlaakson radan myöhäisvuoroja suunnitellaan lopetettavaksi.
Raitiovaunu ykköstä oltiin lopettamassa, mutta asukkaiden vastustuksen
vuoksi siitä peräännyttiin. Heikennyksiä kuitenkin tehtiin.
Koko ajan valmistellaan kuumeisesti muita linjojen karsimisia.
Joukkoliikenteen tilannetta kärjistetään Helsingissä laskemalla kahden vuoden aikana siihen budjetoituja varoja reaalisesti 66 milj. markkaa eli 11 miljoonaa euroa. Tällä perustellaan linjojen lopettamisia ja vuorovälien harventamista.
Helsingissä korotukset painottuvat matkakortille ladattaviin arvolippuihin. Ihmiset on juuri houkuteltu uuteen järjestelmään ja sitten viedään läpi korotukset. Korotuslinjaa ajetaan, vaikka aikaisempien tutkimusten perusteella vuoden vaihteen taksan korotukset laskevat HKL:n asiakasmäärää noin 3 %. Se vie käytännössä kolmanneksen hinnankorotuksen tuomasta lipputuloarviosta. Lipun hinnan korotukset ja joukkoliikenteen karsiminen lisäävät yksityisautoilua keskusta-alueilla ja siitä aiheutuvia ongelmia. Niiden ratkaiseminen vaatii jälleen uusia kustannuksia kuten uusien parkkitilojen rakentamista. Joukkoliikenteen käyttäjissä on myös paljon opiskelijoita, eläkeläisiä ja työttömiä sekä toimeentulotuen saajia. Matkakustannusten kasvu aiheuttaa lisäavustustarvetta ja yksityisautoilun lisääntyminen keskusta-alueilla lisää myös saastumisongelmia, vaikeuttaa pyöräilyä ja kasvattaa onnettomuusriskejä. Käytännössä hinnan korotuksilla ja karsimisella aiheutetut säästöt ja lisätulot joukkoliikenteen puolella jäävät näennäisiksi eivätkä korjaa kunnan taloutta.
Oman kortensa kekoon joukkoliikenteen ongelmien pahentamisessa on laittanut eduskunnan enemmistö, joka EU-jäsenyyspäätöksen yhteydessä päätti arvonlisäveron sisällyttämisestä lipun hintoihin. Se aiheutti 8 %:n korotuksen sekä sen, että joka kerran lipun hintoja nostettaessa korotuksen tuoma tulo ei tule kokonaan kuntien vaan osittain myös valtion kassaan.
Vielä pahempaa on edessä, jos suunnitelma yksityistää valtion rautateiden lähiliikenne toteutetaan. Bussiliikenteen yksityistäminen jo eteni, kun Vantaa myi linja-autoyhtiönsä yksityiseksi. HKL:n asemaa ollaan nakertamassa. Jos VR:n lähiliikenne suunnitelmien mukaan yksityistetään, joutuvat matkustajat maksamaan myös yksityisten firmojen voitot.
Meille sanottiin, että EU-jäsenyysratkaisu alentaa hintoja. Kuitenkin julkisen liikenteen hinnat ovat nousseet vuosina 1994-2003 kolmanneksella. Kun tähän lisätään HKL:n vuoden 2004 alun hinnan korotus, nousu on jopa 45 %. Joukkoliikenteen huikeat hinnan korotukset ovat esimerkki, että tätä lupausta ei ole tarkoitettukaan todeksi.
Joukkoliikenteen kriisin korjaamiseksi:
q Erityisesti pidemmäksi ajaksi ostettujen lippujen hintoja on alennettava.
* Kertalipun hintoja on alennettava eläkeläisten kohdalla, koska
pidempiaikainen lippu ei ole aina tarpeen.
* Arvonlisävero on poistettava joukkoliikenteen lipun hinnoista.
* Suunnitelmia vähentää kuntien maksamaa tariffitukea joukkoliikenteelle
ei tule toteuttaa.
* Kuljettajien palkkausta on parannettava. Työhön sidonnai-suusaikaa
on lyhennettävä. Ajoaikatauluja etenkin ruuhka-liikenteessä
on helpotettava ja vapaita bussikaistoja on kehitettävä ruuhkaliikenteen
ajosujuvuuden parantamiseksi.
* Linjojen siirtyessä yritykseltä toiselle kuljettajan siirtyminen
toiseen yritykseen on taattava vähintään entisin työehdoin.
* Linjojen heikennyksistä on luovuttava. Raitioliikenneverkkoa tulee
avata uusille alueille.
* Länsimetrosta tulee tehdä toteuttamispäätökset.
Helsingin tulee viivyttelemättä aloittaa metron rakentaminen Lauttasaareen.
* Metron iltavuoroja tulee jatkaa vuorokauden vaihteen yli.
* Valtion rautateiden yksityistämissuunnitelma on hylättävä.
Pekka Tiainen