Kansan etua ajavat voimat voittoisia vaaleissa

Riippumatta siitä, mikä todellinen merkitys vaaleissa valituilla edustajilla toimielintensä kautta myöhemmin tulee olemaan ei vaalien merkitystä saa väheksyä! Vaalitaistelun aika on korostetunpoliittista ja vaalit tarjoavat hyvän näkymisen mahdollisuuden sekä uusille voimille että aikaisemmin paikkoja vaille jääneille ryhmittymille.

Maailmalla on käyty viime vuoden kesän jälkeen lähes 20 vaalit, joiden uutisarvo on ylittänyt kansainvälisten tietotoimistojen kynnyksen. Muutamat vaalit käytiin ennen ns. New Yorkin terroristi-iskua, mutta useimmat vaalit käytiin vasta tämän terroristi-iskun aiheuttaman psykologisen ilmapiirin vaikuttaessa. Perinteisesti on havaittu, että rikolliset, järkyttävät tapahtumat ovat olleet suuri apu konservatiivisille voimille. Niinpä ennen vaaleja suoritetut poliittisten johtohenkilöiden murhat ja viattomiin kansalaisiin kohdistuneet iskut ovat näyttäytyneet mitä todennäköisimmin syin järjestetyiltä provokaatioilta.

Tanska ja Norja

Huolimatta joidenkin maiden, kuten Tanskan, vaaliteemojen muuntumisesta siirtolais-poliittisten kysymysten suuntaan on valtaosassa vaaleissa äänestetty ennenkaikkea kansan peruselinehdoista.
Jos Tanskassa 20. joulukuuta porvarillinen suuntaus pääsikin voitolle niin Norjassa syyskuun 10. päivänä sosialistinen venstre otti ääniä hallitusta johtaneelta työväenpuolueelta käydyissä suurkäräjä-vaaleissa.
Äänestyskäyttäytymistä kuvaa myös ”radikaalien pienpuolueitten”: rannikkopuolueen ja punaisen vaaliliiton saama yllättävä menestys, joka olisi jopa saattanut viedä ne hallitusneuvottelujen vaa’ankieli-asemaan.

Puola

Puolassa, jossa Euroopan unionin jäsenyysehtoihin sopeutuminen on ollut hyvin raskasta sai aikaisempien kommunistien muodostama Demokraattinen vasemmistoliitto (SLD) kannatuksen, joka jäi vain 15 edustajapaikan päähän yksinkertaisesta enemmistöstä 460-paikkaisessa parlamentin alahuoneessa.

Syyskuun 23. päivänä pidettyjen vaalien tulokseen vaikutti keskeisinä tekijöinä Puolan 16 %:n työttömyys ja maaseudun sosiaalinen ja taloudellinen kriisi. Näistä tekijöistä hyötyivät myös pienet katoliset ja nationalistiset puolueet, joiden linjana on ollut vastustaa Euroopan unionia.

Saksa

Saksassa Berliinin osavaltio-vaaleissa DDR:n sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) perilliseksi katsottava PDS menestyi entisen DDR:n alueella niin hyvin, että sai paikoin jopa puolet äänistä.
Suurin häviäjä oli kristillisdemokraattinen CDU huolimatta siitä, että vaalit käytiin 21. lokakuuta New-Yorkin terroristi-iskun tunnelmissa ja USA:n julistaman terrorismin vastaisen sodan jo alettua.

Valko-Venäjä

Valko-Venäjällä istuva presidentti Aljaksandr Lukashenka voitti ylivoimaisesti(78,4 %) syyskuun 9. päivän presidentinvaalit. Lukashenkan ansioiksi katsotaan maan neuvostovallan ajoilta periytyvä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ilmainen terveydenhuolto ja koulutus sekä kaikille halukkaille järjestyvä työpaikka valtion yrityksissä.

Viro

Viron presidentiksi valittu Arnold Rüütel voitti syyskuun 21. päivän vaalit kansan enemmistöön vetoavalla ohjelmallaan, joka lupasi muutosta Lennart Meren kielteiseksi koettuun aikaan. Äänestäjät, jotka syyttivät presidentti Meren aikaista hallitusta kansan unohtamisesta antoivat vaaleissa tukensa eläkkeiden korottamiselle, ilmaiselle kouluaterialle ja paikallishallinnon lisärahoitukselle maan eri osien kehityksen tasapainottamiseksi.

Sri Lanka

Sri Lankan (Ceylon) parlamenttivaaleissa istuvan presidentin puolue hävisi ja valtaan nousi oppositiosta UNP-puolue liittolaisineen. UNP saavutti voittonsa joulukuussa lupaamalla talouden kohentamista ja neuvottelujen aloittamista vallitsevan sisällissodan toista osapuolta edustavien tamili-sissien kanssa.

Maailmalla käytyjen vaalien tuloksista voidaan hieman yleistäen päätellä, että siellä, missä vaalit käydään kansan peruselinehtojen puolesta kommunistit ja vasemmistolaiset puolueet menestyvät.

TN/KÄ