Usko tai älä!

Melkein kaikki uskovat, että Suomi on EU:n jäsen. Mutta usko tai älä Suomi ei ole jäsen. Suomi on kyllä liitetty kuten sanotaan; de facto Euroopan unioniin, mutta laillisesti eli; de jure se ei ole jäsen, ei enempää Suomen perustuslain kuin EU:n peruskirjankaan mukaan.

Jo yksin tässä on syy EU:n vastaiselle kansanrintamalle. Siinä syy, jonka perusteella EU:ta voi inhota sydämensä pohjasta.
Aivan liian monet uskovat, että EU on suomalaisten elämän kaiken autuaaksitekevä ja kaikkivoipa voima. Kaikkialla ja kaikilla lehtereillä veisataan virsiä EU:n ylistykseksi. Mutta usko tai älä, se ei ole niiden väärti.

* * *

Suomi ei ole Euroopan unionin jäsen siksi, että liittymisaikaisen valtiopäiväjärjestyksen (67 §) mukaan perustuslakia voi vain eduskunta säätää, muuttaa, selittää tai kumota. Lisäksi perustuslain muuttaminen vaati eduskunnassa kahden kolmasosan äänet ja vielä myös vaalien jälkeisen uuden eduskunnan saman kannatuksen. Vasta tämän menettelyn jälkeen perustuslain säätäminen, muuttaminen, selittäminen tai kumoaminen voi saada lain voiman. Mutta jos perustuslaki tai sen luontoinen asia julistetaan kiireelliseksi, niin sekin käy, mutta silloin sen taakse pitää löytyä neljä viidesosaa eduskunnasta.

Suomella oli kiire. Vuonna 1994 neuvoteltu liittymis-sopimus piti hyväksyä saman vuoden loppuun mennessä. Se olisi vaatinut neljän viidesosan enemmistön. Sellaista ei kuitenkaan ollut eduskunnassa. Siitä syntyi perustuslaillinen ongelma. Kun asiaa oikein hierottiin ja lakimiehet pantiin kuriin ja järjestykseen, niin asiaan löytyi näppärä ratkaisu. Perustuslain selittämisen herrat ottivat pois eduskunnalta ja antoivat sen perustuslakivaliokunnalle. Pieni valiokunta oli helposti hoidettavissa. Niinpä se selitti perustuslakia sanomalla, että liittymis-sopimuksen hyväksymiseen riittää kaksi kolmasosaa.

Perustuslakia oli karkeasti rikottu. Kun asian perään kysyttiin, apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen ilmoitti kirjeellä, että oikeuskanslerille kuuluu vain laillisuuden, mutta ei poliittisen tarkoituksenmukaisuuden valvonta. Tämän mukaan lakia sai rikkoa, jos se oli poliittisesti tarkoituksenmukaista!

Jännää tässä on se, että näitä lainrikkojia ei saa oikeudelliseen vastuuseen. Sen voi tehdä vain joukko kansanedustajia, joiden yhteisestä vaatimuksesta asiasta voi nostaa kanteen valtakunnanoikeudessa. Sellaista joukkoa ei ole tähän mennessä löytynyt. Muilla ei ole nokan koputtamista. Toinen jännä laittomuus on se, että EU:n peruskirjan (O-artikla) mukaan jokaisen jäseneksi pyrkivän on hyväksyttävä (ratifioitava) liittymissopimus oman valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaan. Niin meillä ei menetelty joten EU:kin rikkoi omaa peruskirjaansa, kun hyväksyi Suomen liittymis-sopimuksen.
Herroilla on herrojen konstit – kaikkialla!

* * *

Usko tai älä, niin EU ei tee autuaaksi muita kuin suurpääoman ja sen eliitin, jolle järjestetään ruhtinaalliset olot ja tulot. Meidän muiden ei ole mitään väliä.

EU:hun liittymistä varten käytännön valmistelut aloitettiin Kalevi Sorsan (sd) hallituksen aikana. Tehtiin ensimmäiset toimet pääomien vapaata liikkumista varten. Ne saatiin hoidettua loppuun Harri Holkerin (kok) hallituksen aikana. Tässä puuhassa Holkeri oli Sorsaa avoimempi, kun hän ilmoitti, että Suomessa tehdään talouden halittu rakennemuutos. Holkeri tiesi, että EU:n liittymisen ennakkoehto (pääomien tavaroiden ja palvelusten vapaa liikkuminen) muuttaa maan talouden perusteellisesti. Niin myös kävi.

Pääomien vapaan liikkumisen vuoksi suuri raha alkoi hakeutua pois maasta joten investoinnit kiinteään omaisuuteen romahti. Se merkitsi työttömyyttä. Suomalaisia pääomia on nyt ulkomailla noin 800 miljardia markkaa. Se on neljä valtion vuosibudjettia. Tavaroiden vapaa liikkuminen sai eurooppalaiset suuryritykset ryntäämään maahan. Niiden ylituotannon tuonnin vuoksi suomalaisyritysten kilpailukyky ei riittänyt. 50 000 yritystä lopetti toimintansa konkurssin tai muun syyn vuoksi. Maatiloja on kadonnut 100 000.

Tällä hallitulla rakennemuutoksella leikattiin tuotannosta lähes neljännes. Se merkitsi (työn tuottavuus on kasvanut) että samalla leikattiin viidennes työtunneista. Synnytettiin työttömyys, joka työtuntien mukaan vastaa 500-600 000 työttömyysvuotta. Valtavan työttömyyden vuoksi työläisille ei makseta kunnon palkkaa.

Toisaalla se on merkinnyt voittojen valtavaa kasvua ja pääomatulojen verojen laskua, sekä toisaalla julkisen talouden menojen kasvua ja tulojen laskua. Sen seurauksena aloitettiin uskomaton sosiaaliturvan alasajo, josta kärsii ennen muuta lapset, vammaiset, työttömät ja eläkeläiset. EU:n vaatimasta rakennemuutoksesta kärsii koko kansa.

* * *

Suomi ei ole EU:n jäsen. Suomi on liitetty EU:hun suurpääoman toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti, mutta perustuslakia raa’asti rikkomalla. Kansalle siitä ei ole koitunut mitään hyvää, mutta pahoinvointia enemmän kuin soisi sielun sietävän.
Suomen liittäminen EU:hun merkitsi ylimmän lainsäädäntö-, tuomio- ja budjettivallan luovuttamista pois maasta vieraiden päättäjien käsiin. Se merkitsi luopumista itsenäisyydestä ja itsemääräämisoikeudesta.

Sekä itsenäisyyden että talouden kannalta kaikkien EU-maiden kansat ovat samassa asemassa. Siksi EU:sta on päästävä eroon – ja usko tai älä – ennemmin tai myöhemmin siitä myös päästään.

Kai Kontturi